Kesäloman läpikäynti: laihis 000430

E ilmoitti loman aluksi että olemme molemmat lihavia.

Myönnettäköön että asiasta olivat huomauttaneet aiemmin mm. terveydentarkastaja sekä äitini, mutta eikö paino tullut lihaksistani?

Mutta toisin kuin heidän kanssaan, E:n viehtymys seurassani viihtymiseen ei johdu siitä että he saavat siitä rahaa tai koska biologia määrittelee asian näin.

Joten…”kyllä, rakas”.

Luovuin turkkilaisesta jogurtista hillon kanssa, mikä johti -2 kiloon alle viikossa.

Sitten E keksi proteiini-pirtelöt. Pyydän anteeksi että äskeisestä lauseesta jäivät puuttumaan sanat ”että”, ”syömme”, ”päivittäin” ja ”vain”, mutta muisto on vielä liian tuore ja kipeä.

Ensimmäisen päivän jälkeen paino tippui kilon. Toisena päivänä paino ei tippunut ollenkaan ja vessapaperi alkoi näyttää syötävältä. Ilmeisesti keho tottui vähään ravintoon.

Sitten järki voitti hitaan nälkäkuoleman ihannoinnin, ja nyt syömme normaalisti, mutta vähemmän kuin aiemmin ja enemmän kasviksia. Vessapaperi ei näytä enää houkuttelevalta, ja myönnettäköön että virkeystaso sekä peilistä takaisin katsovan henkilön vartalo ovat parantuneet.

Tällä hetkellä mennään – 7 kilossa kuukauden jälkeen.

Huonona puolena tuomitsevuus on lisääntynyt. Surullisinta ja hauskinta hupia tällä hetkellä E:n kanssa (kyllä, edelleen cliffhangeri roikkumassa) on lihavien ihmisten bongaaminen kahvilla istuessamme ja sen pohtiminen mitä heille oikein tapahtui? Miksi leipomot eivät saa kieltäytyä palvelemasta ylipainoisia asiakkaita siinä missä baareissa ei tarjoilla humaltuneille?

E ihmettelee miten tuonkokoiset ihmiset voivat löytää elämänkumppania; ihan missä muualla tahansa, ja varsinkin hänen synnyinmaassaan, tuollaiset kuolisivat yksin tyhjistä sipsipusseista koostuvan vuoren alle. Sen sijaan Suomessa jokaisella tuntuu olevan joku vieressä käsikkäin kävelemässä.

En ole oikein keksinyt muuta selitystä kuin että takit tai liivit – tämä on tarjonta, ja jos et tykkää, luvassa on parinmuodostuksesi kannalta negatiivinen tulevaisuusarvio (nälkä parantaa virkkeenmuodostustani).

Jos on muita teorioita, kuulen mielelläni.

Täällä taas 000429

Kaipasitteko?

Pyydän, älkää…tämähän on aivan liikaa…no vielä hetken…no niin, istukaa takaisin alas, varmaan taputusten kaiut loppuvat kohta.

Lyhyesti: bloggaaminen loppui koska jäin lomalle. Olin aika naatti, out of order, ingen fungerar/funderar ja muita värikkäitä ilmauksia kesäkuun lopulla.

Aiempina vuosina lomasuunnitelma aina alkoi vanhalla maratonjuoksijoiden neuvolla eli ”bongaa hyvännäköinen peppu ja seuraa sitä”. Siitä se sitten muotoutui tyyliin ”bongaa hyvännäköinen tv olohuoneestasi ja seuraa siitä ohjelmia”.

Koska tänä vuonna viimeinkin minulla oli seuranani hyvännäköinen peppu jota seurata, hommat menivät hiukan eri lailla.

Miten, se alkaa selvitä ensi kerralla sillä nyt minua väsyttää niinzzzzz (tähänkin syy selviää aikanaan).