Matkalla 2010 – osa I

elokuu 28, 2010

Huomasin hassun jutun matkalla.

Yleensä käytän haasteellisuuden vuoksi vasenta kättäni ohjatakseni tietokoneen hiirtä, vaikka olenkin lähtöjäni oikeakätinen. Mutta matkan aikana olin pakotettu käyttämään vain oikeaa kättä johtuen vieraiden työpöytien rajoituksista.

Pikku hiljaa alkoi tuntua että verbaliikkalinnoitukseni laskusilta, joka niin kauan oli ollut nostettuna ja estänyt ideoiden pääsyn luokseni, alkoi laskeutua. Lopulta koitti hetki jolloin sitä pitkin saapui jälleen lentäviä lauseita ja asiayhteyksiä joita ei koskaan ennen ollutkaan.

Tuntui kun olisin taas löytänyt kirjoittamisen riemun ja aloin ymmärtää asioita, joita en vielä ollut käsittänyt, kuten että minulla on vielä ainakin 28 vuotta työaikaa jäljellä, yhtä kauan kuin tällä hetkellä vielä on asuntolainan maksuaikaa, Turku on Suomen Ankh-Morpork, voi hyvä luoja minä en koskaan päässyt pois saarelta VOI EI VOI EI LONKEROT EI LONKEROT SAARI SAARI SAARI SAARI EI LONKEROT EI EI EI EI

Tietenkin tulee muistaa että tämä on vielä käynnissä oleva uudelleenoppimisprosessi.

Mainokset

Kotiinpaluun paluu

elokuu 26, 2010

”…Minähän selitin nämä asiat jo sille äskeiselle poliisille! Okei, siis uskon että  joku on lomalla ollessani tiirikoinut tiensä asuntooni, jättänyt pesemättömiä astioita tiskipöydälle ja heitellyt sohvan päälle likaisia vaatteita. Kurja roisto oli vielä kehdannut jättää kauhean kasan mainospostia oven eteen ja oli sitten poistunut ikkunan kautta. Tyypin nerokkuudesta kertoo että ikkuna oli jotenkin saatu lukittua sisäpuolelta.

Niin ja lisäksi alkuperäiset Van Goghini sekä Matisseni ovat kadonneet, minähän kerroin jo tämän, laittakaa se sinne ylös vakuutusyhtiötä varten. Muistin muuten juuri jotain muutakin. En tiedä onko tämä tärkeää, mutta jääkaapissa oli homehtunut juusto. No on sillä merkitystä! Ettekö te siellä katso rikossarjoja? Tämähän on ilmiselvä sarjamurtautujan tavaramerkki. Otetaan pois jääkaapissa säilytetyt leikkaamattomat timantit – kai saitte tuonkin ylös – ja jätetään hassuna yksityiskohtana homehtunutta edamia tilalle. Kai siitä muuten saa sormenjäljet?

Miten niin minun pitäisi lopettaa teidän aikanne tuhlaaminen? Miten niin muka olen lukenut liikaa sarjakuvia lomalla? Minullehan ei puhuta noin! Vaadin että yhdistätte minut välittömästi poliisimestari Sisulle, jotta hän lähettää Mikki Hiiren—haloo? Haloo?!

No perhana. Onkohan Herlokki Solmunen puhelinluettelossa..?”