It-tuen ohjelmavirtakaavio 00106

Maailmassa, jossa explisiittinen allow on voimakkaampi kuin implisiittinen deny, vain yksi asia voi tehdä siitä vielä täydellisemmän: It-tuen ikioma ohjelmavirtaus.

Ohjelmistossa löytyy jokaiselle kaikkea sekä kaikille jotain:

Uskontoa It-manaajan muodossa

[näyte]Pääsemme näkemään ennennäkemättömän korkealla resoluutiolla kuinka it-tuki kutsutaan koneen luokse; koneen joka on viruksen riivaama.

It-tuki suihkuttaa ensin rituaalisesti pölyä näppäimistöltä ja alkaa salaperäisten riittien koodaamisen samalla luetellen it-sukupolvelta toiselle siirtyneitä maagisia voimanoja: ”…s**tanan rakkine, anna nyt se p**keleen polku sinne v***n hakemistoon, ju*****ta…eikö se ***** haittaohjelma ala jo ******* lähteä…”[/näyte]

Urheilua urheiluruudun kautta

[näyte] Kuule tuoreimmat urheilulupaukset: ”Kyllä mä sitte huomenna alan sen valmistautumisen siihen puolimaratoniin ensi vuonna. Ihan varmasti. Mutta nyt mun täytyy ensin grindata tää yks juttu…mutta huomenna siis ihan sikasatavarmasti. Paitsi jos sataa tai aurinko paistaa silmiin.”

Koemme jännittäviä onnistumisen hetkiä urheilijoiden kanssa: ”Ohhoh, huhhuh, harvemmin on pitäny noin paljon kontata pöydän alla kun äsken. Mut nyt sitte onki viritetty rj45 telkkuun ja bd:hen ja laitettu PlasmaEPG digiboksiin ja huh huh, tulipas hiki puhuessa…kyllä nyt on kevytkokis ansaittu!” [/näyte]

Jännitystä CSI-IT-sarjan parissa

[näyte] Tervetuloa seuraamaan korkeajännitteistä sekä tasavirtaista sarjaa, jossa joukko virtuaali-katujen kasvatteja ratkoo ongelmia joita muut eivät tule edes ajatelleeksi.

Voiko G6-serverillä käyttää muita kuin Xeon 5600-sarjan prosessoreita ilman että oletus-muistimäärää voidaan lisätä yli 1333MHz:n?

Mitä jos viisimetristä NEMA 5-15P to C13 virtajohtoa (227099-001) joka sallii yhteyden 110V US-virtapistokkeisiin ei olekaan?

Onko kakku valetta?

Seuraa heidän taisteluaan aikaa vastaan, sillä pomo voi tulla milloin vain käskemään heidän keskittyä oikeisiin töihin tai vielä pahempaa, käskee lukemaan käyttöoppaasta! [/näyte]

It-porukan oma keskusteluohjelma Dr. Mario

[näyte] Dr. Marion chatti-show’ssa kaikki palaset kolahtavat paikoilleen. Tule keskustelukanavalle lukemaan topiceista kuten ”äit—eikun tyttöystäväni löysi internetin selailuhistoriani. Mitä teen?”, ”jos puun kaatumisesta kertoo facebookin päivityksissä, saako siitä puhua IRL?” ja ”jos kone hurisee, onko se normaalia?”.

Tai kuten Dr. Mario sanoo koko ajan, lakkaamatta: ”It’s-a me, Mario” [/näyte]

Vain täällä ja yksinoikeudella: Mythinmurtajat

[näyte]Seuraa olkapään takaa yhdellä kameralla kuvattua sarjaa jossa kaksi bioniikan ja kognitiivisen informaatio-teknologian tohtoria yrittävät pelata kaikki kolme Myth-peliä läpi.

Voiko pelin laittaa pauselle vessataukojen ajaksi? Onnistuuko pizzan syönti yhdellä kädellä ja hahmon liikuttelu toisella? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaa jo viidennelle tuotantokaudelle edennyt sarja. [/näyte]

It-tuki-piilokamera

[näyte] Tämä ohjelma ei tarvitse enempää ylistyssanoja kuin on tarpeen. Tule mukaamme kun kaappaamme tietokoneen sisäisen kameran ja katselemme asiakkaita suorittamassa perusasioita joita viisi-vuotiaskin hallitsee, mutta ei ole kuitenkaan tekemässä lapsityövoima-säädösten vuoksi.

Hämmästele hikipisaroiden virtaa kun he etsivät näppäimistöltä ”ihan mitä vaan nappia”-nappia!

Katsele kuinka he pohtivat onko kyseessä pöytäkone jos kannettava tietokone on nostettu työpöydälle!

Ihmettele kun he vastaavat kysymykseen ”mikä on ongelmana?” kertomalla koko elämäntarinansa! [/näyte]

Mitä vielä odotat, wareta It-tuen ikioma ohjelmavirtaus lähimmästä Pirate Baystasi!

Advertisement

Perjantai-dilemma-asteikko 00105

Defcon.

”Yhdysvaltain käyttämä puolustusvalmiuden tilaa osoittava luokitusjärjestelmä, alhaisin valmiustila on DEFCON 5, korkeimman ollessa DEFCON 1 joka merkitsee välitöntä Yhdysvaltoihin kohdistuvan hyökkäyksen uhkaa” (Lähde: Wikipedia)

Saanko esitellä Dilemmaconin:

Dilemmacon 5: miespuolisella työkaverilla on pinkki t-paita.

Ainoat hyväksyttävät syyt tähän ovat

A) siinä on teksti ”kaikki AC/DC-paitani ovat pesussa”

B) AC/DC-paidat on pesty vahingossa punaisten (naisten) pikkuhousujen kanssa

C) yrität hellävaroen kertoa tulevasta ”korjausleikkauksestasi”

D) hävisit vedon

En uskaltanut jäädä kyselemään syytä vaan teeskentelin että pukukoodi käsitti edelleen vain 80/90-luvun hard rock/heavy metal-bändit ja poistuin paikalta itkemään vessaan roolimallini alamäkeä.

Dilemmacon 4: pikkuvauva luuli minua tädiksi.

Kävelin eilen ihmisenalun ohi joka oli vielä lastenvaunuissa. Minut nähdessään hän innostui ”täti, täti, täti!” Vanhemmat korjasivat heti ”eikun setä”, mutta ymmärrettäväähän tuo on.

Yleensä selvitän tällaiset tilanteet sanomalla jotenkin seuraavasti: ”ymmärrän että sekoitat minut sirkuksen parrakkaaseen naiseen, mutta on meillä eroa. Toinen meistä nauttii yleisön suosiota, hänellä käy aina flaksi ja hän saa ansaitsemaansa palkkaa. Arvaas kumpi? MINÄ SANOIN ETTÄ ARVAAS KUMPI?!”

Dilemmacon 3: pankki lähetti laskun lainasta jonka olen jo maksanut.

Kuten pitempiaikaiset muistihäiriöttömät lukijani, jotka pitävät tätä blogia internetin aloitussivunaan (ainahan sitä saa unelmoida) tietävät, puhkoin äskettäin haaveeni joskus päästä samaan kerhoon Roope Ankan kanssa maksamalla kaikki lainani ja laskuni.

Vaikka tililläni on vain kolminumeroinen summa, olen tyytyväinen. Enää en joudu makselemaan lyhennyksiä sun muita. Pöytä on edessäni, ja se on tyhjä, puhdas, ja aika kantavan näköinen…(anteeksi, unelmoin taas…yhdestä toisesta jutusta).

Tai näin luulin. Eilen siihen ilmaantui musta kohta kun ex-pankkini, joka on liian raskas vesilintua kohti heitettäväksi, lähetti minulle korkolaskun.

Siis lainasta jonka maksoin jo.

Ja jonka pankkikin tunnustaa koska ”laina ennen koronmaksua on 0.0 (tuo muuten hassua kyllä oli ilmeeni kun avasin laskun)”.

Joten…todennäköisesti maksan tuon laskun koska joku pykälä siihen aina keksitään, mutta samalla annan tunkki-ilmoituksen ja vedän kaikki vähäiset varani + kantaasiakkuuteni pois.

Dilemmacon 2: valo ja lämpö laajentavat tajuntaani.

Kesä-aika ei sovi minulle.

Ei ole helppoa olla kun päähän putkahtaa keskellä asiakaspalvelutilannetta ajatus ”kahdesta auschwitzista sai antisemististi-huumoripalstalla natsikortin”.

Tai hampaita pestessä ”jos kasvatan parran ja hankin eriväriset piilolinssit ja ajan kaljun tukan, pystyn hämäämään biometrisiä tunnistimia niin kauan että ehdin karata maasta tehtyäni täydellisen rikoksen. Jee, tuo täytyy laittaa deitti-ilmoitukseen sitten kun olen saapunut maahan, jolla ei ole luovutussopimusta Suomeen”.

Dilemmacon 1: kotikone alkoi päivittää Windows 7 SP1-päivitystä, keskeytti sen, ja on nyt kahden tunnin aikan buutannut itsensä kahdesti ja yrittää ryömiä kohti alkupistettään ja itsekin asetun nurkkaan sikiöasentoon.

Tuo kertoikin kaiken olennaisen.

Hitot minä koneen uudelleenasennuksesta, mutta en ehtinyt vielä siirtämään kaikkea por—ilaisten marssin acid jazz-versioita ulkoiselle kovalevylle ja aika paljon erot—telukuvia viime vuoden lapin reissun porotokilta on vielä myöskin koneella.

Jätin koneen hurisemaan töihin lähtiessä (okei okei, maailma tuhoutuu hiilijalanjälkeni alle, mutta entä minun por–ilaisen eli hampurilaisen seuraavan version kehitystyöni?!) ja illalla on odotettavissa yllätystä ja huutoa.

Enkä puhu sellaisesta huudosta kuin Roy Orbison ja ”I drove all night”:

Kylmää jäätä 00104

Nyt oikeasti lapset ja lapsenmieliset googlettajat.

Tällä menolla alan katua sitä että luovutin julkaisijan löytämisen ”miten etsin pornoa internetistä oikeaoppisesti”-pamfletilleni jo ensimmäisellä kierroksella.

Myönnän, kaikki ehdokkaat olivat enemmän kuin tyytyväisiä vaatimaani miljoonapalkkioon ja prosentti-provikkaani toisen painoksen nettotuloista, joten ehkä minun olisi pitänyt tinkiä muista vaatimuksistani.

Mutta en ymmärrä miten niin olisi ollut vaikea saada se mukaan peruskoulun vähimmäisopetusmäärään mukaan. Varsinkin tämän uutisen jälkeen varmaan kyllä nyt monia kustantajia harmittaa.

Mutta koska uskon että jokainen pornon ääreen johdattamani n00b13 on sekunti vähemmän kiirastulta minulle:

Menkään googlen kuvahakuun.

Sitten klikatkaa ”kuvahaun lisäasetukset”.

Sitten klikatkaa kohdassa ”safe search” kohtaa ”ei suodatusta”.

Sitten katse takaisin ylös kohtaan ”sisältää kaikki nämä sanat”. Kirjoittakaa siihen minkä sortin luurankoa kaapissanne pidätte, ja muistakaa mitä sanoin ensitreffeilläni: tee se englanniksi.

Googolpeksit googlespeksit 00103

Kertoisin miten kiire töissä on, mutta teidän pitäisi ymmärtää ”kiire” muodossa ”ruosteinen volkkari, joka ajaa rikkinäisiä pulloja täynnä olevalla jalkapallokentällä ja yrittää kiireesti puhdistaa sitä raahaamalla sinua rautaketjun päässä.”

Joten on helpompi käydä taas läpi mitä Googlen verkkoon on jäänyt:

– cafe bonjour turku

Aah, lempikahvilani. Tietenkin jossain ketjukahvilassa on laajempi valikoima, mutta pidän ystävällisestä palvelusta, tuoreesta sumpista & nisusta & letuista. Monessako paikassa teiltä on kysytty pulloja näyttämällä haluatteko minkälaista kastiketta kasvislättyynne?

Sijaitsee yliopiston vieressä, ja ainakin 28-bussi pysähtyy melkein eteen. Osoite on google mapsia varten Hämeenkatu 1.

Lehtijutunkin ovat tehneet Turkulaiseen.

Tulkaa käymään niin vien teidät tutustumaan.

– lause jossa on ”kaksi subjektia”

Kumpi ja kampi tappelivat, kumpi voitti? Ärrän kierrän ympäri orren, ässän pistän taskuun. Miehen pestessä autoa sade kasteli sen. Bloggaaja teki googlettajan puolesta työn.

– tablet tulli

– Nyrkkisääntönä tulli varmaan n. 10 % ja arvonlisävero +23 % siihen päälle. Eli laskekaa hinta (euroina) * 0,77 + alkuperäinen summa, niin saatte ”noin” loppusumman.

– kirjakin harley davidson

Suosittelen ostamaan Book Depositorysta; ilmainen toimitus ja näytti olevan 605 erilaista teosta.

höyrykoneen voiteluöljy

– Nudge nudge, know what I mean, know what I mean?! Paitsi jos oikeasti tarvitset sitä höyrykoneeseen, jossa tapauksessa kannattaa kääntyä Risteysaseman tai Clas Ohlssonin puoleen.

Dilemman dilemmitta 00102

Miten mitataan ongelmaa?

Minulla on luettavaa ainakin pariksi seuraavaksi kuukaudeksi, tv-ohjelmia samoin ja katsastattomat dvd:t riittävät loppuelämäksi.

Tarkistin tilien saldon ja vaikka menoja onkin ollut (kts. äskeinen lause), niin minulla on varaa käydä lempikahvilassani (Cafè Bonjour, Turku) aamiaisella iltavuoroviikkoina.

Ainoa edes ongelmantapainen horisontissa on vanhempien huolestuminen siitä, että syön nykyisin salaattia töissä (kaenuussa salaatti on jotain millä houkutellaan lihakarjaa). Mutta kunhan taas tapan härän paljain käsin heidän edessään hekin rauhoittuvat.

Oikeastaan siis ihan mukava elämä välistä.

Turkulaisista kainuulaisittain kirjakielellä III 00101

Ei meillä kainuussa koskaan mitään virkistäytymispäiviä varmaan ollut.

Siis että mennään jonnekin keskelle koskematonta luontoa ja otetaan mukaan yhtälailla koskemattomia juomia ja ruokia.

Sitten kun ollaan saatu purettua tavarat laitetaan kaikki taantumaan viisi-vuotiaiksi ja aletaan leikkiä. Koko päivä leikitään mm. ”kuka pelkää uutta työkaveria”, ”yhtä yt-hippaa” ja ”miten viittivät pakottaa aikuisen miehen tähän leikin varjolla?”

Illalla saadaan luvan kanssa taantua vielä enemmän kun ne aiemmin mainitut juomat korkataan.

Seuraavana päivänä kaikki palaavat <100 kilometrin päässä toisista oleviin työpisteisiinsä. Mutta kun kerran nähtiin yhden päivän ajan, niin varmasti tuli luotua koko työuran kestäviä ei-seksuaalisella-tavalla-intiimejä-suhteita, joiden ansiosta kaikki toimivat tästä lähtien  kuin junan vessa liikkeellä ollessa.

Kainuussa ajateltaisiin että tuohan on niin kuin treffeillä kävisi: aluksi on jäykkää, sitten on hauskaa, ja seuraavana aamuna yritetään miettiä mikä se tuon nimi taas olikaan. Sitten todetan että oli kivaa ja kattellaan ja moi nyt sitten ja älä vaan soita mulle, kyllä mä sulle pirautan kun tekee taas mieli.

Meilläpäin jos olisi haluttu että porukka toimii yhtenäisesti, niin kaikki olisivat olleet saman katon alla tai ainakin huutomatkan päässä. Silloin syntyisi sitä yhdessätekemisen meininkiä. Porukalla käytäisiin kahvitauolla ja syömässä, ja kun alkaisi naamat ärsyttää lähdettäisiin yksin kesälomalle.

Mutta eihän tuo tietenkään nykymaailmassa toimi.

Kyllä nämä Turussa osaa.

Mies ja koulutytön asu 00100

Jälleen pieniä asioita hennolla otteella todellisuudesta.

– Otsikko on edelleen ykkäshakusana tähän blogiin. Kun siis tunnette olonne elämässänne epäonnistuneeksi, muistakaa tämä: ainakaan te ette ole tulleet googlen kautta viikon ajan joka päivä tarkistamaan JOSPA tänään oikeasti täältä löytyisi koulutytön asu.

Paitsi siis jos tulitte, jolloin onnittelut sinnikkyydestä ja vahvasta uskosta.

Mutta älköön sanottako että olisin täysin sydämetön:  BBC:n uutinen Etelä-Korean koulujen lyhenevistä hameenhelmoista.

– Ihmismieli on hassu. Tilasin sarjakuvia summalla N, ja vieläpä ilman postitusmaksuja.

Näkemässäni mainoksessa oli luvattu alennus, jonka sai antamalla koodin kassalla. Vaikka etsin kuumeisesti, en löytänyt kohtaa koodille. Ennen kuin huomasinkaan, olin jo ohittanut kassan antamatta koodia.

Jumal—- saata—– perke—- vit—- minultahan EI viedä useamman kymmenen sentin alennustani! Laitoin matkaan palautteen joka varmaan päätyi suoraan asiakaspalvelun ”why does he cry, precious?”-laatikkoon.

Minähän en suutu vaikka pikkulohkareilla nakeltaisiin, mutta jos sovitusta asiasta liuetaan…no me gusta cuando estoy enojado.

– Eilen opin mikä on elämäni turvasana, eli minkä kuullessani lopetan sen mitä teen sillä hetkellä ja otan etäisyyttä tilanteeseen: ”leikitään”.

Esimerkkilause missä termiä käytettiin: ”no niin ja nyt kun on kuunneltu puolitoista tuntia ilmiselvästikin yhtiön osakkeenomistajille suunnattua organisaatiokaavamuutoskehitysohjelma-jargonia, niin käydään nyt tauolla ja sitten leikitään!”

Uskon että vieläkin on ihmisiä jotka eivät tajunneet miten joku voi kadota niin nopeasti kun esille otetaan Pictionary.

Turkulaisista kainuulaisittain kirjakielellä II 00099

Ei meillä kainuussa kyllä koskaan oltu näin sosiaalisia.

Ensin olivat laittaa entisestä pääkaupungista asti menemään jonnekin vanhaan satamakaupunkiin uusien työntekijöiden kokoontumiseen.

Olisi saanut huomentapäivää toivottaa kollegoille ja kättäpäivää sanoa oikeinkin isoille pomoille. Varmaan olisi ollut tuimaa pannukahvia ja makeaa nisua niin paljon kuin vieras tohtii ottaa. Liput ja laput olisi maksettu että saadaan mies paikalle. Mutta enhän minä nyt töistä viitsi olla poissa ihan vaan kahvin vuoksi.

Ja nyt sitten illalla olisi oman porukan kesken paikallisessa saunakylpylässä johtajan puhetta ja vapaata seurustelua. Ruuat ja juomatkin lupaavat tarjota sillä ehdolla että tulet paikalle. Töistäkin päästävät etuajassa.

Kainuussa olisi vaan kahvitauolla kritisoitu päättäjiä, niiden päätöksiä ja päättäjät valinneita päättäjiä, ja sitten jatkettu konsensus saavutettuna hommia uudenlaisen toveruuden paahteessa.

Kyllä nämä Turussa osaa.

Turkulaisista kainuulaisittain kirjakielellä 00098

Ei meillä kainuussa kyllä koskaan ollut näin siistejä koiranomistajia.

Koirankakkahan on ongelma keväisin, kesäisin, syksyisin ja talvisin sekä muina aikoina. Mutta täällä Turussa nämä viisaat koiranomistajat ovat keksineet ratkaisun.

Tänään kun menin töihin niin nurmikolla ja ojanpientareilla oli paljon pikkuisia muovipusseja täynnä koirankakkaa. Kyllä siinä silmä lepäsi kun ei ollutkaan kakkaa kaikkialla, vaan niin kuin suklaapatukoita sisältäviä karkkipusseja.

Miten ei meillä koskaan ajateltu että näinhän se ongelma ratkeaa: poissa silmistä, poissa mielestä.

Kyllä nämä Turussa osaa.

Perimmäisen perjantai-dilemman kimpussa 00097

Tahdon tunnustaa jotain teidän kaikkien 2-7 lukijan (riippuen mainitsenko sanan ”kindle”) edessä.

Minä olen pettänyt.

Yritin taistella tuntemuksiani vastaan, mutta tämä kuumuus ja ilmasto…se muuttaa vakaamielisimmänkin miehen.

Tein rikokseni heti töiden jälkeen, koska en vain yksinkertaisesti enää kestänyt tilaani.

Minut vastaanottanut madame oli hyvin kohtelias, kuten hänen ammatissaan olevan olettaakin.

Minua varten kutsuttiin ammattilainen, joka saattoi minut paikalleni.

Emme puhuneet tervehdyksen ja muutaman tarkentavan kysymyksen lisäksi. Meillä ei ollut tarvetta sanoille, tiesimme molemmat mitä olimme toisillemme.

Pidin hänen tyylistään jossa taito yhdistyi lennokkuuteen; yksikään liike ei ollut ylimääräistä, vaan kaikki kohdistui lopputuloksen aikaansaamiseen.

Hän kohteli minua kuin karvaista, kylmää lihakimpaletta. Rakastin jokaista hetkeä.

Kun kaikki oli ohi, hän kysyi ”laitetaanko vielä vähän muotoiluvaahtoa?”, johon saatoin vain vastata ”laitetaan vaan, kiitos”.

Voinko enää palata entiselle kampaaja-parturilleni nyt kun löysin uuden lähempää kotoani?

Mutta hitsi vieköön jos en ole nyt kaunis.