Yhä lisää väliaikaa 000444

29 elokuun, 2014

Kävin aamulla työhaastattelussa.

Jos teidän täytyy kysyä miten se meni, ette taida vieläkään tajuta kuka kirjoittaa tätä kahdella sormella ja on hurmaavin pirulainen tällä puolen helvetinpiirejä.

Esimerkki:

Kysymys: ”Mikä on tärkein motivaatiosi tähän työhön?”

Vastaukseni: ”tämä voi kuulostaa kliseiseltä (vilkaisu alas, kuin häveten) mutta pidän ihmisten auttamisesta.”

(Totuus: ”MINULLA EI OLE MUUTAKAAN PAIKKAA MINNE MENNÄ!” (alkaa itkeä rajusti ja kaatuu pöydän alle, lyöden samalla päänsä)

Alleviivasin tuota miettimällä pitkään paljonko palkkani on (koska raha siis on vain ikävä sivutuote jota syntyy halustani auttaa ihmisiä) ja sitten mainiten sen ”noin”-tuntumalla.

Koska noin hommat rullataan.

Tarjottava työ olisi suunnilleen samaa kuin nytkin, maustettuna hitusella lähitukea. Periaatteessa se on sama työ kuin nytkin, sillä virma päätti sisäistää it-tuen itselleen.

En kuitenkaan valita; virma kävi kesän alussa kertomassa aikeistaan ja mitä meille on luvassa jos pääsemme heille hommiin. Olin jo silloin valmis lupaamaan 7. esikoiseni (aiemmat on jo pantattu), jos vain pääsisin heille hommiin.

Odottelemme tuloksia saapuviksi lokakuun alussa (varmistan näin että ainakin silloin joku tulee lukemaan blogiani).

Muistatteko kun valittelin vähän aikaa sitten kuinka uudessa työpisteessä on liian vähän vessoja? Älkäätten huoliko, nyt ongelma on ratkottu. Vessan ovessa oli lappu ”MIESTENVESSOJA ON N KAPPALETTA MIEHILLE. KÄYTTÖMUKAVUUDEN VUOKSI ÄLÄ LAITA OVEA LUKKOON JOTTA KAKSI IHMISTÄ MAHTUU YHTÄ AIKAA. NÄIN VÄLTÄMME VESSAJONOJA.”

Olen oikeastaan kiitollinen tästä, sillä nyt voimme käsitellä kipeää mutta tärkeää aihetta. Nuoret, vessassakäynti ei ole sellaista kuin elokuvissa.

Elokuvissa kauniit, meikatut ihmiset eivät koskaan käytä lukittua vessalooshia, vaan tekevät tarpeensa pisuaariin kaikkien nähden. Tämä on ilmiselvästi erilaista kuin oikeassa elämässä, eikä kenenkään tulisi yrittää matkia sitä. Oikeassa elämässä ihmisillä on ujo rakko, ja sen ainoan lukitun vessakomeron edessä on jono.

Lisäksi todellisuudessa vessassakäynti ei ole äänetöntä ja hajutonta. Se on täynnä ähkimistä, puhkimista, läiskähtelyä, piereskelyä ja kaikkea muuta mitä ette tahdo tapahtuvan 15 sentin päästä itsestänne samalla kun yritätte osua seinässä olevaan pisuaariin.

Ja kaikki tämä vain siksi että joku arkkitehti ei ajatellut ihmisiä vaan uutta ranskalaista aaltoa suunnitellessaan toimistotaloa.

Advertisement

Lyhyitä tarinoita 5 ja 1/2

22 elokuun, 2014

Mistä saan ideani?

Minulta kysytään tuota usein.

Vastaan että sopimus paholaisen kanssa on auttanut.

Tämä naurattaa kaikkia.

Jatkan kertomalla että sielun sijaan hän kuitenkin haluaa 15% kaikesta mitä ansaitsen.

Tämä naurattaa heitä vielä enemmän.

Lopuksi totean ettei se minusta ole niin hauskaa.

Tuo viimeistään kirvoittaa hekotuksen.

En voi kertoa totuutta. He eivät kestäisi sitä.

Vannoin että kerron ihmisille. Varoitan heitä. Valmistelen heitä tulevaa varten. Hän pyysi tätä viimeisinä sanoinaan.

Tai no oikeastaan ne olivat ”&%%##, PITÄKÄÄ NE /&%¤#”:N LONKEROT IRTI MINUSTA, (/&%¤”!! SENKIN /&%#=)/&¤%:N /&%¤#”:N LIMANULJASKAT! AAAAAAAAAAAHHHH!”, mutta ymmärrätte varmaan.

Aluksi yritin kertoa kaikille kadulla. Minut melkein vietiin hullujenhuoneelle.

Sitten kokeilin lähestyä mediaa. En saanut yhtään kirjoitustani läpi.

Lopulta jouduin turvautumaan viimeiseen konstiin. Siihen minkä tahdoin välttää viimeiseen asti.

Seuraava allekirjoituksen jonottaja.

”Hei, tahdoin vain sanoa kuinka paljon minä ja bi-seksuaali, kokeilunhaluinen tyttöystäväni rakastamme näitä kirjojamme. Mistä  oikein keksittekään idean kissojensa kanssa elävästä naisesta, joka ei voi liikkua ulkona päiväaikaan koska on oikeasti vampyyri, eikä siksi voi rakastaa normaalisti, mutta ajautuu sadomasokistiseen eroottiseen piirileikkiin naapurissaan asuvan miehen kanssa, joka on oikeasti pienen eurooppalaisen kuningaskunnan prinssi, joka pakoilee salamurhaaja-velhoja? Voisitteko kirjoittaa signeerauksenne sekä hotellihuoneenne numeron rintojeni väliin?”

Älköö huoliko, minulla on suojaa. Kannan yhä enkelinluista tikaria taskussani.

(Edit. alkuperäisen version voitte lukea täältä.

Toisinaan saan samasta ideasta useita eri versioita päähäni. Jotkut ovat huonoja, hyvä pääsee julkisuuteen ja puolihyvistä otan vitsit talteen. Joskus kuitenkin tuntuu että puolihyvissäkin jutunpätkissä on joitain sellaisia puolia, jotka ansaitsevat toisen mahdollisuuden. Tällä kertaa tahdoin saada tuon lonkerovitsin päästäni pois.)


Lisää väliaikaa 000433

15 elokuun, 2014

Summittaisia sun mittaisia huomioita työn keskeltä:

….Töissä onkin yllättävän kiirettä vasta nyt, eli ilmeisesti asiakkailla oli todella pitkät lomat.

… Ja ikään kuin tuossa ei olisi tarpeeksi: heidän virmansa teki hyvän tuloksen…muistatteko kun lapsena urheilukilpailuissa se kaikkein heikoitenkin pärjännyt sai palkinnon ”kisoihin osallistumisesta”? No tämä on sen kvartaalitaloudellinen vastine…jossain, ja he saavat mansikkakermakakkukahvit ensi viikolla.

Me teimme ihan hyvän kvartaalituloksen, ja mitä me saimme? ”Olemme tehneet kaikki hyvää työtä, mutta enemmän täytyy vielä tehdä”-viestin sähköpostiin ja YT:t alkoivat (taas).

…Olemme muuttaneet uusiin toimitiloihin.

Nyt meillä on kolme miestenvessaa noin parille sadalle miehelle. Yksi vessoista on rikki eli persaus kastuu jos sille istuu väärin ja sen äänieritykseen on käytetty jotain mikä on kateellinen riisipaperille sen tiiviydestä. Toinen vessoista on jossain piilossa, ja ilmeisesti joudut vastaamaan Sfinksin esittämään kysymykseen jokaista käyttämääsi vessapaperiarkkia kohden.

Kolmas vessoista toimii, mutta se on aina varattu.

…Täällä on ihan uskomattoman kuuma. Aiemmin täällä oli subtrooppista, nyt pelkästään hikistä. Talonmies kävi pari päivää sitten katsomassa vikaa ja ilmeisesti talon lämpötilaksi oli koneellisesti määritelty 28 astetta. Pelkään että kuumuus vaikuttaa vieläkin. Minuun on yhä vakeampi keskä vitejä ja tutuu että khta pyörr

 


Kesäloman läpikäynti: turistit 00432

7 elokuun, 2014

CaptureOkei, ehkä on aika kirjoittaa jotain.

Jo ties kuinka monetta vuotta peräjälkeen Suomen luonnon tyhmin eläin on turisti. Miksi meille on istutettu ilmiselvästi vierasperäinen laji, joka ei ole sopeutunut ympäristöömme ja yrittää tappaa alkuperäistä faunaa ärsytykseen?

Viimeksi eilen olin vähällä aloittaa pikkulasten listimisen polkupyörällä. Ensinnäkin iskät ja äiskät eivät ymmärrä mitä tarkoittaa julkinen yhdistetty pyörä- ja kävelytie keskellä kaupunkia.

Tähän kun lisäätte vapaana juoksevat pikkupennut, jotka ovat pelanneet liikaa tietokonepelejä ja luulevat että huohottamalla suojan takana saa + 3 terveyttä sen jälkeen kun selkärangasta löytyvät pyöränrenkaan jäljet, niin täydellistä pyöräilyn iloa.

Onneksi meille kaikille omaan taisteluhävittäjän reaktioajan, trukkikuskin ratinkäsittelykyvyn ja zen-munkin kasvonilmeet (näitä asioita tullaan käsittelemään tarkemmin omaelämänkerrassani ”Miten joku jolla oli niin suunnaton potentiaali saavutti niin vähän eläessään”. Odotan vain että joku kirjoittaa sen puolestani).

Lisäksi annan  yhdistetyn Vuoden Isä – ja Vuoden Lintubongari-palkinnon sille miehelle joka melkein työnsi lastenvaunut (ja mitä niissä nyt yleensä onkaan) eteeni koska tuijotti kaukaisuudessa lentävää lokkia. Niitä kun Turun keskustassa ei ole kuin 23 jokaisella kuutiometrillä.

Ja miksi kaikkien on kuljettava rivissä keskellä tietä? Onko jalkakäytävän reunoilla näkymätöntä laavaa jonka vain lomalaiset näkevät?


Ja sitten väliaika 000431

1 elokuun, 2014

Hyvin alkaneeseen päivitykseen tulee tauko.

Ensi viikolla alkaa ns. helvetti-viikko l. kaikki virman lomalaiset palaavat lomalta ja meidän porukoista viimeiset lähtevät lomalle.

Eli tulee paljon soittoja sekä työpyyntöjä mutta paikalla on vähän vastaajia.

Silloin ei muuta tehdäkään kuin töitä :gasp:. Veikkaan että tilanne tasaantuu viikon aikana, mutta en uskalla luvata mitään varmaa.

Älkää kuitenkaan huoliko, palaaamme pian takaisin.

Siihen asti: tuhma kouluasuinen tyttö piiskaus kakka.

Noin, eiköhän tuolla pidetä kävijämäärä tasaisena.