Pikapäivitys 4: ”tule it-alalle”, sanottiin. ”Meillä on keksejä”, sanottiin 00334

17 elokuun, 2012

Liian myöhään kerrottiin että ensin keksit pitää poistaa.

Kertoisin aamustani enemmän mutta se rikkoisi vaitiolosopimustani sekä sydämenne.

Eikä se ole edes tärkeintä tänään. Tärkeintä on että kesälomani alkaa tänään.

Vieläkin tärkeämpää on että se edellyttää matkustamista kotopuoleen. Minä inhoan matkustamista, koska luokittelen matkustavat ihmiset kolmeen kategoriaan:

A) Ne jotka tykkäävät matkustaa.

B) Ne jotka esim. vastaavat japaniksi jotain kun sanot että he istuvat paikallasi junassa, ja joiden ulkonäkö viittaa siihen että odottavalla äidillä oli ongelmia lopettaa murskattujen muumionluiden imppaus raskauden ajaksi.

Raskas hengitys ja henkilökohtaisen hygienian puute kertoo omista ongelmista, mutta vielä suurempiin viittaa se kuinka tämä tyyppiluokka hivelee SNES-pelijärjestelmän Hello Kitty-peliä samalla huokaillen jotain japaniksi.

Ylitsepääsemättömiin ongelmiin päästään kun puhelin soi ja tyyppiluokan edustaja vastaa siihen SUOMEKSI ”Moi… joo eikun mää oon täällä junassa vielä…joo vielä menee jonkun aikaa…joo onks siellä ruoka valmiina…joo hyvä…”, jonka jälkeen alat taas sivelemään  Hello Kitty-peliä haisten ja huokaillen, huokaillen ja haisten koko piiiitkän matkan.

C) Ne jotka joutuvat matkustamaan ryhmän B )-edustajan kanssa

Arvatkaas missä ryhmässä yleensä olen.

Lisäksi en osaa enää toimia lentokentällä. Tiedän, tätä asiaa on käsitelty monesti, mutta jotenkin aina onnistun unohtamaan kaiken.

Eli siis saavun lentokentälle ja…mitä sitten? Lähtöselvitys? Pitääkö minun jonottaa jonnekin vai voinko hoitaa sen jossakin automaatissa? Lentoyhtiö sanoi lipussa että mene tiskille, mutta netti sanoo että siellä on automaatteja…entä mitä sitten? Turvatarkastus? Missä? Miten? VOI TÄTÄ RISTIRIITAISTA JA INFERNAALISTA INFORMAATIOTA! MINÄ EN KESTÄ!

Ja tästä syystä seuraava loma vietetään kämpillä syöden kotiinkuljettuja pizzoja sekä katsellen roskaleffoja, poistumatta minnekään.

Advertisement

Pikapäivitys 3: Nowhere man 00332

13 elokuun, 2012

Minähän aina vitsailen siitä kuinka minut päätettiin kasvattaa poikana koska sininen tuo paremmin esille tukanvärini.

Ja osa teistä nauroi tälle.

Nyt minulle on pseudotieteellistä näyttöä, kävin nimittäin tekemässä Transtukipisteen sukupuolitestin.

Lopputulema:

Vaihtoehdoista nainen, mies, androgyyni ja sukupuolineutraali,
SINÄ ET OLE SUKUPUOLISESTI MITÄÄN JA KUITENKIN KAIKKEA …
Kuvauksesi
Olet sukupuolisesti lahjakas ihmelapsi! Feminiinisyytesi ja maskuliinisuutesi ovat absoluuttisessa tasapainossa. Et ole enempää maskuliini kuin feminiini, etkä vähempää maskuliini kuin feminiini. Olet ja et ole sekä mies että nainen. Olet ja et ole androgyyni sukupuolishoppailija sekä sukupuolineutraali sukupuolipihtailija, sukupuolesta vetäytyjä. Muut ihmiset voivat kokea sinut yhtä hyvin naisena, miehenä, androgyyninä kuin neutrinakin.Olet joko löytänyt sukupuolisen harmonian ja tasapainon tai sitten koet suurta ristivetoa moneen eri suuntaan – ehkäpä olet jopa yhtä aikaa sukupuolisessa ristiriidassa ja tasapainossa. Sinussa on paljon sukupuolisia mahdollisuuksia.

Tämän siitä saa kun välimerellisen aikarouvan viiksenkasvu kohtaa 30-vuotiaan Frederikin rintakarvat puolivälissä kreikkalaista patsasta luoden epäpyhän kemiallisen avioliiton, Rebiksen, jonka jälkikasvu olen minä. Nyt on vuosi nolla!

En tiedä mitä laittavat kahviin tällä meillä töissä mutta on se vaan kovempaa tavaraa kuin mitä kämpillä juon.


Pikapäivitys 2: say whuuuuuut? 00331

9 elokuun, 2012

Kävin jo tutustumassa ennakkoon yhteen ihmismarkkinaan lihatarjontaan yksinäisten sielujen toritarjontaan internetin deittipalstaan.

Sieltä itse asiassa bongasin yhden potentiaalisen deittitapauksen: minun ikäluokassani, harrastaa liikuntaa ja tanssia sekä etsii minun pituistani, liikunnallista miestä.

Kun esittelin häntä naispuoliselle kaverilleni, hän totesi jotain siitä kuinka tuon tyyppiset naiset yleensä [tässä vaiheessa ohitsemme kulki tyhmin ja äänekkäin Suomen kesässä viihtyvä luontokappale eli turisti. Tämä yksilö liikkui parvessa, mikä lisäsi metelitasoa entisestään] joten minun kannattaa muistaa se.

Koska keskustelu liikkui siitä eteenpäin, en viitsinyt pyytää häntä toistamaan mutta ilmeisesti se oli jotain negatiivista.

Taas olisi siis studio-yleisölle rispekti-pisteitä jaossa: mitä jokaisen tulee tietää liikunnallisista naisista jotka etsivät liikunnallisia miehiä ja ovat ylittäneet pahimman teini-ikänsä?

Onko tämä (taas)  juttuja-jotka-sinun-oletetaan-tietävän-koska-hei-daaaaaa-pahvi?

En tahdo että tästä tulee uusi ”hei, tallensin sinulle cd:lle kappaleita koska pidät tästä musiikkilajista”-lyijyzeppeliinin neitsytlento; mistä minä tiesin että tuota pidetään romanttisena eleenä eikä uusien musiikkikappaleiden esittelynä?

Ei kun niin, juttuja-jotka-sinun jne.

Apua?


Pikapäivitys: il appui sans frontières 00330

8 elokuun, 2012

En taaskaan saa aikaiseksi mitään pitkäjänteistä.

Saanko esitellä nopeasti uuden ideani: it-tukihenkilöt ilman rajoja eli ”il appui sans frontières” sivistyskielellä kerrottuna.

Lääkärit ilman rajoja on vanha ja kunnioitettu järjestö, joka tekee tärkeää työtä.

It-tukihenkilöt ovat…me teemme…työtä.

Seuraavat faktat ovat kuitenkin aika kiistattomia: kaikkialla maailmassa ovat käytössä suunnilleen samat Linux- ja Windows-käyttöjärjestelmät ja konerauta ei myöskään eroa kauheasti.

Joten kun maat alkavat kehittyä ja kehittää it-infrastuktuuriaan, keille olisi tarvetta? Henkilöille jotka opettavat ja auttavat rakentamaan toimivia tietoteknisiä ratkaisuja.

Minulla on jo mainoslause valmiina: ”Se on kuin World of Warcraft, mutta niiQ 4 r3al!”

Ja me tulemme toimeen niin vähällä. Ei tarvitse olla toimivia suihkuja, hygieniatuotteita, lämpölähdettä tai edes sisävessaa; suihkussa käydään muutenkin niin harvakseltaan, partaa ei ajeta muutenkaan, mikropizza menee alas kylmänäkin ja hommat hoituvat nopeammin aavikolle kuin vessanpyttyyn.

Antakaa meille vain 400 kilometriä verkkopiuhaa sekä muutama kytkin, serveri, reititin ja muuta pikkusälää, ja kohta koko kansa matsaa Alliancen tai Horden joukoissa  tosi-elämän ikävähköjen raja-kiistojen sijaan.

Myöntäkää pois, kehitysmaarahoja on käytetty huonomminkin.


Eugeniikka, saanko esitellä mööpelin 00229

7 elokuun, 2012

Antaakas kun paljastan yhden asian isänpuoleisen suvun miehistä.

He kaikki ovat erittäin hyviä puukäsitöissä.

Jos he olisivat syntyneet ihan missä tahansa paitsi Suomessa, tapa millä he saavat puun taipumaan haluamiinsa muotoihin olisi ollut sisustuslehtien vakiopalsta-aineistoa.

Maailma ei kuitenkaan ole reilu mutta sitäkin vitsikkäämpi omasta mielestään, joten he syntyivät ”niin, mitä sitten?” -maahan.

Arvatkaas nyt kenellä on kaksi peukaloa keskellä molempia kämmeniä, ja kuka ei osuisi naulapyssyllä ladon seinään vaikka olisi sisällä ovet kiinni?

Tilasin äskettäin uuden hyllyn (kiitos puuhyllyt.fi) ja eilen sain poran käyttööni tukirangan paikoilleen poraamiseksi.

Sen sanominen että hylly meni pikkaisen vinoon on sama kuin toteaisi että Pisan tornilla on lieviä vatupassi-lähtöisiä vikoja.

Tietystä kulmasta näyttää siltä kuin hylly yrittäisi vetää itsensä mutkalle. Ilmeisesti sillä on merkitystä että kaikki tukirangan reiät ovat samalla kohdalla.

Yritän purra hammasta ja nähdä positiivista asiassa: kun kaverini tulee, yksi ohjelmanumero tulee olemaan se että hän ulkopuolisena ihmisenä katsoo päältä että kaikki on kunnossa ennen kuin aletaan tehdä jotain edes lievästi vaativaa huonekalujen kokoamista. Koska purkuhommiksihan tuo menee.

Ensimmäinen joka muuten edes yrittää ehdottaa ” osta ensi kerralla Ikeasta”…älkää.