Todella huonoa Fifty shades of grey-fanifiktiota 00371

tammikuu 30, 2013

”- Ooh, olet niin seksikäs, hän sanoi. – Kiitos, olet itsekin komea, hänelle vastattiin. – Tahdon sitoa sinut, hän kuiskasi. – Olen kokonaan sinun, hän sai läpi puristettujen huultensa välistä.

Joten hän sitoi hänet.

– Tahdon ottaa sinut, hän kähisi. – Oi tee niin, oli kaikki mitä hän sai sanottua.

Joten hän otti hänet.”

Nyt kun kaikki poistuivat,  voin kertoa mikä on ihmiselle kaikkein vaarallisin luontolaji. Se on verkko-asiantuntija.

Heidät tunnistaa positiivisesta elämänasenteesta ja äännähdyksistä kuten ”tästä ei varmasti tule ongelmia”, ”jos joku sattuu soittamaan, niin tietokoneen uudelleenkäynnistäminen auttaa” ja ”loppukäyttäjät eivät huomaa mitään”.

On kuitenkin huomattava että he ovat rauhoitettu laji, eli vaikka mielesi tekisi, et saa fyysisesti tehdä selväksi miltä tuntuu vastata kahden päivän aikana 400:aan puheluun aiheena ”yllättävä verkkovika, jonka vuoksi tietokoneet eivät toimi ja joka koskettaa kaikkia”.

Tämä selityksenä tälle kuvalle:

28012013055

Tuo on kaikki mitä oli jäljellä töihin tuomastani maapähkinä-hunaja-kakusta kun ehdin kuvaamaan sitä, eli hyvää taisi olla.

Resepti on Tsajut-sivulta (kiitos heille) joskin muokkasin sitä hiukkasen.
125 g voi
1 tl vaniljasokeria
275 g (n. 3 dl) sokeria
3 munaa eroteltuina
1,5 dl hunajaa
2 rkl maapähkinävoita
240 g (4 dl) vehnäjauhoja
1 1/4 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
2 1/2 dl maitoa

(Alkuperäisessä käytettiin suklaata hunajan sijaan, mutta tässä pointtina on se että maapähkinävoi ja hunaja ovat maku-vastapari. Laitoin maapähkinävoita kaksi lusikallista, eli en mitannut sitä. Lisäksi paistoin kakkua 150 asteessa tunnin uunin alaosassa.)

Vaahdota voi, vaniljasokeri ja sokeri.
Vatkaa joukkoon munankeltuaiset ja lopuksi hunaja sekä maapähkinävoi.
Sekoita jauhot, leivinjauhe, suola keskenään ja nostele aiemman taikinan joukkoon yhdessä maidon kanssa.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele se varovasti taikinan joukkoon.

Muutoin elämäni on tällä hetkellä ankeaa tai ehkä se oli se 399:s kerta kun kuulin puhelimesta ”hei netti ei toimi, onko kukaan muu soittanut siitä teille?”; adrenaliini ei kohise enää korvissani kuten aiemmin kun kävin tarkistelemassa deitti-profiiliani. Jännittävintä siellä oli kun havaitsin jonkun ”blokanneen” profiilini (tahdon puolustautua sillä että sanoin ”TAITEELLISIA” alastonkuvia).

Toivon tilanteen piristyvän jos/kun suunnitelma (G)B toteutuu (tuosta myöhemmin ”jos”-kohdan täyttyessä :merkitsevä silmänisku: )

Vielä loppuun mainostus: Jarkko Vehniäinen on Turun Sarjakuvakaupan helmikuun näyttelyvieras.

Hän tulee avaamaan näyttelynsä ensi perjantaina 1.2 klo 17-19. Esillä on Kamala luonto-sarjakuvan originaaleja sekä tarjoilua, joista puheenollen…

30012013056

Say hello to my little friends: maapähkina-hunaja-muffinssit. Lisäksi tekaisin samalla sitruuna-salmiakkikakun, joka parasta aikaa jäähtyy parvekkeella. Ainakin näitä on tarjolla avajaisissa.

Itse olen taas se tyyppi siellä alakerran tiskin takana näyttämässä siltä kuin heittäisin kuutamokeikkaa armeijan erikoisjoukkotehtävien välillä.

Saa moikata ohimennessä näyttelyyn tai vessaan.


Ja kaikki mitä sinulta sain on— minulleko? 000370

tammikuu 26, 2013

lovekansio

Tarkoitukseni oli joko paljastaa totuus kasvissyönnistä (alaotsikko ”Miksi ei koskaan kannata mennä kasvissyöjän jälkeen vessaan”), muistuttaa jälleen miksi Fight clubin säännöt 1-2 ovat ”Fight clubista ei puhuta”,  heittää istualtaan kirjoitettua avoin mikrofoni-tasoista komiikkaa deittailusta, mutta tämä palkinto muutti suunnitelmani.

Kiitoksia polgalle, jonka mielestä olen Top 5:ssä ”alle 200 lukijan blogit”-sarjassa.

Mielestäni nykyään nuoret bloginaloittajat saavat liian helposti alle 200 lukijaa.

Kun aloitin bloggaamiseni viisinumeroisilla kävijämäärillä, otin tietoisesti tavoitteekseni päästä alle 200:aan lukijaan.

Päämääräni eteenpäin ajamana olen karkoittanut jopa sitkeimpiäkin blogissani notkujia joko pitämällä selittämättömiä taukoja tai julkaisemalla yhtä hämäriä juttuja.

Kirjoitustyylini on kehittynyt tietoisesti sellaiseksi, että edes vihkoon tehdyt sivumerkinnät lauseenaloitukseni jälkeen eivät pysy perässä sanojen blogiin latomisessani jota eivät edesauta lyyriset aasinsillat jotka vievät lauseopin syvimpiin vesiin, jotka eivät kannettuna pysy yhdenkään lukijan päässä kauaa vaan tulevat jommasta korvasta ulos ennemmin tai myöhemmin ja yleensä ennenaikaisesti kuten lukijani muutenkin.

Jos olen huomannut että jokin aihe alkaa kiinnostaa normaalia enemmän tai että se tuo blogiini kävijoitä googlen kautta, teen tarvittavat korjausliikkeet.

Yleensä ritävät kirotusvireet huonosti käytettynä, mutta en ole kahtanut tuhaa jaarittelua jostain aiheesta josta ovat kiinnostuneet siitä apurahalla yliopistossa tutkielmaa tekevä käytännöllisen filosofian lisensiaatti ja hänen kengissään kulkeutuvat pikkukivet.

Joten siksi olen otettu tästä palkinnosta ja haiskaa pahalle.

Ps. Ja jos muu ei auta, teen näitä turhia lisäyksiä jälkikäteen asian perilleajamiseksi.


Mutta sitä ennen muutama juttu 000369

tammikuu 23, 2013

Tämä olkoon osoitus siitä että en ole vain kaunis kasvo:
21012013055

Sitruuna-salmiakkikakku

250 g voita tai margariinia

2 dl sokeria

3 munaa

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

2-4 dl maitoa

pussi lakritsikarkkeja

2 ml sitruunan makuista aromia (Polga, mistä näitä sai?)

(Peruskahvikakun resepti on Hellapoliisi.fi:stä, kiitos)

Sulatin voin ja sekoitin siihen sokerin ja kananmunat. Lisäsin muut ainekset joukkoon ja sekoitin taas.

Sulatin 300 g (ensimmäinen löytämän pussi) n. 4 dl maitoa (piti välillä lisätä koska alkoi palaa ilkeästi pohjaan) ja lisäsin taikinaan ja sekoitin taas. Lisäsin lopuksi sitruuna-aromin ja sekoitin lopullisesti.

150 astetta, yksi tunti, uunin alimmalla tasolla.

Kuvasta näette että A) kaikki lakritsinpalaset eivät sulaneet ja B) tuossa oli kaikki mitä kakusta oli jäljellä puoli tuntia töissä esilleottamisen jälkeen eli A-kohdalla ei ole väliä.

——————

”Jos annetaan ymmärtää, silloin pitää ymmärtää antaa.”

En nyt muista luinko tuon jonkun zen-mestarin elämänkerrasta vai Lauri Tähkän lyriikoista, mutta olen yrittänyt elää sen mukaan ja olettanut että muutkin pelaavat samaa lautapeliä.

Kunnes tänään pilvilinnani kohtasi pilvivallihaudanylittäjän.

Play.com myy vaaleanpunaista Gears of War / Pendulum Wars Lancer Prop Replica ”Deadly Cute”-asetta (käykää äkkiä katsomassa ennen kuin joku näkee missä surffailette).

Pitkällisen, usean sekunnin ajan kestäneen mietinnän jälkeen olin jo järjestänyt Facebookin kautta pyssyleikin muiden vakavahenkisten aikuisten kanssa, joten ei muuta kuin ostamaan tuo ja…täh? Ei voida toimittaa? Voidaan toimittaa vain Isoon-Britanniaan? Ei voida toimittaa peräpohjolaan? Toimitus vain saarivaltakunnassa? Toistan itseäni pahasti?

Eikö minulla ole tunteita? Enkö minä irvistä tyttömäisesti kun levitän kylmää rasvaa kuivaihottumalleni? Eikö tyttömäinen lauluääneni muutu suihkussa oktaavin suihkuveden lämpöasteiden myötä? Enkö minä ansaitse tietokonepeliin perustuvaa vaaleanpunaista leikkipyssyä joka tarvitsee 2 kpl pattereita päästäkseen ”zium! zium”-ääniä? Miksi olen vähemmän arvoinen kuin britti?

——————

Jotain positiivista kuitenkin tähänastisessa viikossa: The Destroyer (suomessa julkaistiin nimellä ”Remo”) pokkareita saa Kindleen!

”Hänen nimensä oli Remo Williams ja hän piteli miestä ikkunan ulkopuolella yhdellä kädellä.”

Jotenkin nykykirjallisuuden parhaimmistakin aloituslauseista puuttuu tuollainen runollisuus.


Ruokkimaan sinkkuus-petoa 000368

tammikuu 19, 2013

On minulla muitakin aiheita joista kirjoittaa kuin deittailu ja/tai sinkkuus. Oikeasti.

Mutta olen Sarjakuvakaupalla myymässä, ja täällä on niin kylmä että joudun pitämään lapasia. Siksi pittä kirjoittaa nopeasti ja mahdollisimman vähillä kirjoitusvirheillä.

Pyydän  siis molempia jo nyt anteeksi.

Lisäksi minua ihmetyttää miksi aihe on nyt niin pinnalla. Ilmeisesti Turun sanomatkin on kirjoittanut siitä kuinka ”Turussa on väkilukuun suhteutettuna enemmän sinkkuja kuin muualla maassa” (Linkki vie YleX:n juttuun).

Odotellessani ensimmäisiä ”MAALAISET TULEE JA VIE MEIDÄN NAISET MOLEMMILTA PUOLILTA JOKKEE!!!11!!!”-aiheisia turkulaislähtöisiä kirjoituksia muutama juttu.

Ensimmäinen juttu

LL Cool J:n kuolemattomin sanoin: ”I believe there is somebody for everybody. But if you are like Jabba the Hutt and want Pamela Anderson, then you are shit out of luck, man.”

Sama Google-kääntäjän sanoin: ”Uskon, että on joku kaikille. Mutta jos olet kuten Jabba Hutt ja haluat Pamela Anderson, niin olet shit out of luck, mies.”

Toinen juttu

Koska olen saanut suuriman osan elämän opistani populaarikulttuurista, tiedän että maailmassa on liian paljon pahiksia ja liian vähän hyviä tyyppejä sekä osaan lavastaa kaatuneen maidon näyttämään laktoosi-itsemurhalta.

Deittailun saralta opin paljon Kaunis mieli-elokuvasta: ” If we all go for the blonde and block each other, not a single one of us is going to get her. So then we go for her friends, but they will all give us the cold shoulder because no on likes to be second choice.But what if none of us goes for the blonde? We won’t get in each other’s way and we won’t insult the other girls. It’s the only way to win. It’s the only way we all get laid.

Kolmas juttu

Synteesi kahdesta aiemmasta jutusta: suurin osa porukasta yliarvioi oman viehättävyytensä. He kaikki yrittävät siten kiinnittää samojen henkilöiden huomion (se miten valoisa aika on epäreilu kohdellessaan ihmisten ulkonäköä on sitten eri tarinan paikka).

Kun he eivät saakaan huomiota yhdenvertaisiksi kokemiltaan henkilöiltä, he joko A) katkeroituvat ja luovuttavat tai B) tajuavat oman tasonsa.

Itse olen vaiheessa C) tosiasioiden kieltäminen.

Olen varma että hän vastaa kohta. Ihan varmasti.


Tanssi kuin kukaan ei näkisi, rakasta kuin huomista ei olisi, kirjoita yhdys sanat hyvästi 000367

tammikuu 14, 2013

Deitti-rintamalla on ollut hiljaisempaa koska olinhakannutpäivitänappiailmoitussivullahuomaamattaettäsivunosoite

olimuuttunutjatuotasilleen.

Ai mikäkö koulutukseni olikaan? No jooo-o, mutta koulutuksellani tuo oli parasta mihin osasin.

Niinhän muutkin tekevät, TJEU: Henry Laasasen kirjoitus ”nettideittitesti feikkiprofiileilla”.

”Jon suunnitteli ”täydellisen viestin” lähetettäväksi viehättäville naisille. Täydellisen viestin piti täyttää seuraavat ehdot:

– Esitellä luovuutta, älyä ja suurta huumorintajua

– Olla täysin erilainen kuin muut viestit

– Ei copy-pastatun oloinen viesti

– Pitää näyttää, että mies on lukenut naisen profiilin

– Ei saa olla epätoivoinen!”

Hei, tältä minä näytän kun itken laskuhumalassa suihkussa ja tältä minä näytän kun joku kertoo itsestäänselvyyksiä suurena totuutena. Niissä ei ole eroa, mutta toisaalta ei ole  myöskään Laasasen normaalin ja ”tyydyttyneet moraalisen ylemmyydentuntemukseni korvaavat todella heikentyneen treffailu-maineeni”.

Anteeksi äkäisyyteni, vietin suurimman osan eilisestä käyden läpi Sarjakuvakaupan inventaariota.

Vannon: henkilökohtaisen kirjarovioni aloittaa seuraava sarjakuva, jossa ei ole minkäänlaisia tekijätietoja ja/tai teoksen nimeä muuten kuin rikottujen värisävyjen binäärikoodeina.

Tilanteen pehmentämiseksi mainittakoon että olen kehittänyt uuden konstin tuntemattomia puhelinnumeroita vastaan.

Uusi soittoääneni on 2. maanantain ”Mixet tahdo olla mun kaa”.

Tiedoksi teille jotka ette katu-uskottavuutenne vuoksi voi kuunnella tuota työpaikoillanne: siinä on todella pitkä intro, jonka aikana ei ole puhetta.

Jos soittoäänestä alkaa kuulua puhetta, puhelu on todella tärkeä. Jos sieltä kuuluu vain 90-lukulaista tanssimusiikkia, ei se varmaan ollut oikeasti tärkeää.

Kyllä, tällä hetkellä voisitte  nähdä miltä näytän kun tyydyttyneet moraalisen ylemmyydentuntemukseni korvaavat todella heikentyneen treffailu-maineeni.


Mikä on leikkimme tarkoitus? 000366

tammikuu 10, 2013

(Kuuntelen Bonnie Tyleria)

Kommenteissa ollut arvonta kahvakuulan tai uuden näytönohjaimen välillä päättyi kahvakuulan voittoon.

Kokeilin sillä treenaamista eilen ensimmäistä kertaa, ja tänään rikoin vahingossa näkkärin kolmeen osaan. Älkää huolestuko, lupaan käyttää uusia voimiani vain hyvään.

Deittirintamalla on nyt hiljaista, eikä vähiten siitä syystä että Suomi24-sivusto on päivityksen alla.

En kuitenkaan ole valmis sulkemaan syy-seuraus-yhteyksistä sitä, että minulla on tilillä rahaa, siis näin lähellä tilipäivää. Tämä on oikeasti uusi ja omituinen kokemus minulle, joten en tiedä millaisia vaikutuksia sillä on kosmokseen ja siinä eläviin olentoihin.

Yleensä tässä vaiheessa kuukautta tarkistan miten isoiksi sienikasvustot kylpyhuoneen suihkuviemärissä ovat kasvaneet, mutta tässä kuussa voin yhä syödä vettä ja leipää niin paljon kuin haluan.

Empiirinen kokemukseni tästä aiheesta on rajoitettu ”can’t buy me love”-kappaleeseen, mutta eivätkö raha ja rakkaus ole yleensä toisensa poissulkevia tekijöitä?

Itse asiassa, missä kaikki laskut ovat? Työttömyyskassa, vesilasku, lehtilaskut, sähkölasku, puhelinlasku?

Miksi minulla on taas sellainen ikävä tunne että universumi suunnittelee taas jotain ihmismielelle käsittämättömän monimutkaista ja lauetessaan vain vaateriekaleet ja  mustat renkaat silmieni ympärille jättävää ansaa?

Ei ole aavistustakaan.


Tule; lähde mukaani katsomaan tähtiä. Näe kuinka ne kaikki putoavat taivaalta 000365

tammikuu 5, 2013

(Jostain syystä tuo lause on pyörinyt päässäni)

Muistatteko kun sanoin olevani deittailun Kelju K. Kojootti, supernero?

Olin oikeassa vaikka niin sanonkin. Kuten henkisellä mentorillanikin, minulla on hyvä suunnitelma, loistava toteutus…mutta viime hetkellä jokin menee pieleen.

Käytännössä vaihdamme 1-2 viestiä ja sitten…hiljaisuus. Tähän voi olla monia syitä, joista vähäisin ei varmaan ole kun paljastan salaisen haluni mitä odotan kumppaniltani. Jotkut voivat olla sitä mieltä että ”Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet”-näytelmän esittäminen sukkateatterina on asia joka paljastastetaan vasta papin aamenen jälkeen, mutta hitto, miehellä on tarpeita joita ei voi piilotella!

Anteeksi hermostumiseni, otan vain absurdin teatterin niin vakavasti.

Ehkä kuitenkin realistisin syy on se, että John Lennon oli oikeassa: naiset ovat tämän maailman nee[KRHM]reitä. Ja kun he siirtyvät deittimaailmaan, heistä tulee kaikkien haluamia NBA-ammattilaisia.

Lähetit viestin? Ai kun kiva juttu, kerro vielä toinenkin vitsi. Miten se erottuu hänen saamasta N+1 määrästä viestejä? (ja tiedän että joitain yhteydenottoja olen itsekin jättänyt huomioimatta. Olen tästä oikeasti pahoillani, mutta voin sanoa heti että en näe meitä yhdessä ajamassa kalliolta käsi kädessä tai sitten tuo on ainoa tilanne jossa näen meidät.)

En kuitenkaan anna periksi, jo pelkästään rakkausvalmentajani vuoksi (joka uhkaa kuristaa minut jos hän vain uskoisi että siitä olisi mitään hyötyä) aina kun esitän pelin kesken jättämistä.

Tähän asti olen ollut reaktiivinen eli vain vastaillut flirtteihin ja viesteihin. Pitää alkaa kohta proaktiiviseksi.

Hiihtolomalla olisi tarkoitus piipahtaa Isossa-Britanniassa eli kuten kutsun sitä: ”hevosnaamaisten naisten paratiisi”. Edelleenkään en osaa selittää mikä siinä on, mutta edellämainittu kasvomalli saa minut punastelemaan, hihittelemään kuin pikkutyttö ja tarjoamaan savuketta, niskahierontaa, kaikki kulut maksettua maailmanympärimatkaa, IHAN MITÄ VAIN!

Ja viimeisenä kohtana: tämä on toistaiseksi ollut hauskaa. Sitten kun hauskuus lakkaa, lopetan. Suunnitelma A on edelleen kuolla pohjoisnavalla lajinsa viimeisen jääkarhun syömänä. ”Suunnitelma B ja eteenpäin” on vapaavalintainen.

Ai niin: näin tv:ssä uuden deittisivuston mainoksen. Deittisivuston nimi antoi ymmärtää että luvassa olisi ns. priima-tavaraa tai ainakin priimempaa tavarampaa kuin muualla.

1. Niin kauan kuin deitti-sivusto on (mainoksen mukaan) ilmainen, kaikki pervot pesiytyvät sinnekin. Eivätkä edes ne hyvällä tavalla sellaiset.

2. Mainoksessa esiintyy partneria etsivät ”hotellinjohtaja”. Antakaas kun tarkistan tässä puvussa mukana tulevan ”tuhma vai kiltti?”-listan…Hmm…tuhma hoitsu, tuhma kirjastontäti, tuhma opettaja…ei, en näe täällä tuhmaa hotellinjohtajaa. Mutta kiitos hyvästä yrityksestä, ensi kerralla varmaan sitten osaatte paremmin.

Loppuun vielä deittihenkistä musiikkia: