Lyhyitä tarinoita 21

No se on aika nolo juttu, ja olen kertonut sen niin monta kertaa, mutta jos kerran haluat kuulla sen…

Hälytys soi kello 1400 paikallista aikaa. Minä ja muut miehistöni jäsenet olimme rentoutumassa kun kuulimme sen.

Komentopaikalla meille ei osattu kertoa paljoa. Tutka oli havainnut useita tuntemattomia kohteita lounaassa ja tehtävämme oli mennä niitä vastaan. Lisäksi kuulimme että meillä oli lupa ampua tarvittaessa.

Tällaiset tilanteet eivät olleet nykyään mitenkään erityisiä, mutta toki adrenaliini kohisi hiukan korvissa.

Nousimme ilmaan ja lähdimme kohti määränpäätämme muodostelmassa.

Tutkan mukaan  kohteet eivät liikkuneet, mikä merkitsi että meillä ei ollut kiirettä. Oletimme niiden olevan laivoja tai muita vedessä liikkuvia aluksia.

Mutta kun saavuimme paikalle havaitsimme erehtyneemme. Ne eivät olleet laivoja tai muitakaan aluksia. Ne olivat eläviä olentoja, mutta eivät sellaisia jotka olisivat tästä maailmasta.

Siinä missä niiden suun olisi pitänyt olla, oli lonkeroita. Itse asiassa niiden kehot olivat täynnä lonkeroita, ja ne muistuttivat muodoltaan mustekalan ja käärmeen yhdistelmiä. Jollain oli myös siivet. Vartaloltaan osa oli ihmismäisiä, osa vain möykkyjä.

Rannalle oli saapunut valtava joukko ihmisiä, ja osa heistä oli saapunut joukkokuljetusvälineillä. He kaikki syöksyivät kohti vettä. Olen myöhemmin kuullut että monet heistä kiljuivat jotain siansaksaa ja toiset vain huusivat tyyliin ”tee minut hulluksi!”, ”Haluan liittyä syväläisiin!” tai muuta sellaista.

Lensimme kerran niiden yli ja ne eivät tehneet vastarintaa. Tällöin tein päätökseni ampumisesta.

En tiedä mistä ne tulivat, mutta meidän maailmassamme ne joutuivat tottelemaan meidän fysiikkamme sääntöjä. Ne eivät kestäneet kauaa koneidemme täyttä tulivoimaa.

Minulta on kysytty myöhemmin monesti miksi tein päätökseni.

Kerron kaikille totuuden. Katsoin yhtä niistä silmiin tai ainakin uskon niiden olleen silmät.

Oli kuin olisin kuullut sen pyytävän aivoissani ”tapa minut nyt. Pyydän”.

En yleensä spekuloi, mutta jotenkin uskon että se oli odottanut toisenlaista reaktiota saapuessaan tänne.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: