Viikon luontoäänivisailu 000374

Säännöt ovat selvät kaikille pitkään mukana olleille, mutta teille muille: arvatkaa mitä on minkäkin äänen takana ja lopussa ovat oikeat vastaukset.

1. ”Yhmyhmyhmyyyyyyhmyhmyhm.”

A) Minä joka aamu peilin edessä nyppimässä sänkeä pois leuastani karva kerrallaan. Yleensä on valmis alle kymmenessä sekunnissa.

B) Minä hississä naapurin kanssa.

C) Minä viime laiskiaisena laskemassa muhkuraista mäkeä.

—oOo—

2. ”…………………………………………………..”

A) Siivooja minut nähdessään.

B) Minä nähdessäni tilitietoni oletetun säästökuukauden jälkeen.

C) Kaikki muut huoneessa olijat kuultuaan ensimmäisen minuutin puolen tunnin vain-näin-meidän-poikien-kesken-monologistani.

—oOo—

3. ”AAAHHHHHhhhhhhhhhhhhhhhhhhhh.”

A) Ääni jonka ilmajousitetty työtuolini päästää istuessani sille ja noustessani siitä.

B) Minä tajutessani että jos olisin alkanut säästää lapsena, minulla olisi varaa avata oma baari.

C) Jokin ilmastointikanavassa aina kun kävelen ilmastointiluukun ohi töissä.

—oOo—

”Mmmm…kullitettu…”

A) (Jotain aivan liian kipeää tähän laitettavaksi. Kyllä, JOPA minun kirjoitushistoriallani.)

B) Minä katselemassa kultareunaista keittiökirjaa.

C) Minä syömässä kakunpalaa.

—oOo——oOo——oOo——oOo——oOo——oOo——oOo——oOo——oOo—-

Oikeat vastaukset:

1. B) Minä hississä naapurin kanssa.

Pidin naapurilleni ovea auki, ja heitin vitsinä ”säästetään tässä saranoita”. Naapurini alkoi kertoa minulle talousteoriasta joka olisi syntynyt jos Keynes ja Marx olisivat olleet bestiksiä Facebookissa.

Pointtina kuitenkin oli että työläisten vallankumous on ovella ja silloin saranoita ei säästellä. Ymmärtääkseni keinujen luona olisi ollut tänään inkiväärien jako tai jotain sinnepäin. En oikein kuullut tarkasti koska yritin hymähdellä kunnes pääsin omaan kerrokseeni.

2. A) Siivooja minut nähdessään.

Myönnän, tämä oli puoliksi minun syytäni. Siivooja puunasi ulko-oven lasia kun olin tulossa sisään, ja koska en tahtonut häiritä häntä, jäin odottelemaan oven taakse puhdistuksen loppumista.

Siivooja tuijotti minua koko ajan kuin Bambi metsästäjää joka tappoi Bambin äidin, ja avasi lopetettuaan minulle oven. Heitin vitsinä (milloin minä oikein  opin olemaan yrittämättä?) ”kiitos. En tahtonut häiritä ammattilaisen työtä joten en tullut ovesta heti sisään.”

Siivooja tuijottaa minua edelleen kuin Punahilkka tajutessaan että isoäiti on iso paha susi. Hitsi! minä en ole hirviö! Se on testattu pyhällä vedellä!

3. B) Minä tajutessani että jos olisin alkanut säästää lapsena, minulla olisi varaa avata oma baari.

Sen nimi olisi ”Katkera loppu”, jotta mainoslause olisi ”toivon näkeväni sinut Katkerassa lopussa”.

Tarjoilisin mm. Sex on the beach-drinkkejä jääpaloilla eli ”Sex on the beach with rocks” ja kertoisin tarinoita it-tuen alalta.

Mutta sitten kompastun todellisuuteen ja lyön pääni terveeseen järkeen ja otan seuraavan asiakaspuhelun vastaan.

4. C) Minä syömässä kakunpalaa.

Meillä oli taas virman vuosituloksen julkistus. Voitot kasvoivat, pörssikurssi saatiin nousuun ja osinkoja maksettiin naurettavia summia. Henkilöstölle oli luvattu bonukset jos virmalla menee hyvin.

Ikävä kyllä liikevaihto piipaa tulosarvio puupää rakennekustannus huuhaa tai jotain sinnepäin. Joten nada, zippo, alta nollan, ei mitn palkkaorjille.

Tai no melkein ei mitään, tarjottiinhan meille kermakakkukahvit.

Siinä kakunpalaani nauttiessani tajusin että bonus olisi ollut n. puolet kuukausipalkastani eli useita kymmeniä…euroja. Nauttimani kakkupala oli siis oikeasti todella arvokas pala leivonnaista. Uskallanpa jopa todetta että jos se olisi vuorattu lehtikullalla, se tuskin olisi niin arvokas kuin se nyt oli.

Mainokset

4 Responses to Viikon luontoäänivisailu 000374

  1. Polga sanoo:

    Baari! Ilman muuta. Meikäläisen baari on Palaveri, mainoslause .”…täällä palaverissa menee vielä kai aika pitkään – älä turhaan odota….” 🙂
    Onnea kermakakkupalasta – sepä vasta oli peace of cake 😀 *eheheh* (odottaa naurua)?!

  2. kermit sanoo:

    Juuri, kun olen lukemassa Marco Kososen kirjaa Ravintola Loppu, alat puhua ravintoloista.

    Firmojen perustyöläisbonukset on yleensä sellaisen laskukaavan takana, että jos käy tosi huono tuuri, firma joutuu maksamaan muutaman kympin työntekijöille. Eikä nyt puhuta siis kymppitonneista. Bonuksia kaipaaville suosittelen pankkiirin uraa, siellä bonuksista puhuttaessa puhutaan vuosipalkan kokoisista pikku joululahjarahoista. Toisaalta duuni itsessään vaikuttaa ainakin meikäläisestä varsin vastenmieliseltä.

    Toki jos vaihtoehtona on vastenmielinen duuni eikä juuri lainkaan rahaa vs. vastenmielinen duuni ja paljon rahaa…

    • Yleinen näkökulma meidän työläisten keskuudessa on että me hävisimme jo tämän ottelun ennen kuin se alkoikaan.

      Jos bonuskriteerit olisivat täyttyneet, siitä ei kuitenkaan olisi jaettu kuin vakituisille työntekijöille.
      Eli meidänkin tiimistä 50 % ei olisi saanut mitn. Ja sehän se olisikin kasvattanut yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista…

      Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta, mutta hävitä voit aina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: