Ja öisin uneksin rikkinäisistä kynsistä 000350

Se on tehty.

Sen tekemiseen meni aikaa, hikeä ja paljon paholaisen pillimehua, mutta saimme kaverini kanssa deitti-ilmoituksen nettiin.

Ja kaipa te olette tämän ansainneet, koska olette näinkin kauan kanssani jaksaneet:

Synnyin yksinäisenä, alastomana ja nälkäisenä vähän yli [NO JOTAIN SALAISUUKSIA PIDÄN TEILTÄ VIELÄ]  vuotta sitten.

Tuon jälkeen on tapahtunut kaikenlaista, erityisesti olen tykännyt niistä tapahtumista, joiden vuoksi en ole enää alaston ja nälkäinen, mutta yksinäinen olen edelleen. Luonteenpiirteiltäni olen hiljainen, rauhallinen, hitaasti syttyvä, mutta tarpeen vaatiessa autan sinua, ja voit luottaa minuun kovassakin paikassa. Vastapainoksi olen toisinaan hajamielinen ja välillä itsepäinen. Saatan välillä unohtaa, mistä puhuimme ja muistella sopineeni asiat niin, vaikka sovimmekin näin… Olen nopeasti anteeksiantavainen (kuten toivottavasti sinäkin) sekä epäitsekäs.
Tunteeni eivät aina syty nopeasti, eikä järkenikään ole aina veitsilaatikon terävin. Maailman myrskyt ovat minulle kohtalaisen tuntemattomia, ja olen joskus melko yksinäinen susi.
Sinulta toivon uusia kokemuksia; korkeita paikkoja kammoan, mutta muuten olen valmis kokemaan uusia ulottuvuuksia. Olisi kiva jos lähtisit kanssani lenkille ja toivon, että jaksan juosta tahdissasi. Toivon sinulta samaa luotettavuutta kuin mitä tarjoan sinulle; et hylkää minua ensimmäisen ongelman edessä etkä petä luottamustani. Vaikka olenkin aluksi hiljainen, nautin silti hyvistä keskusteluista. Siksi toivon, että jaat kiinnostuksen kohteitani ja olet perillä maailman tapahtumista. Toivoisin myös, että huumorisi olisi sellaisella tasolla, että esimerkiksi sarkasmi on muutakin kuin maanviljelytermi. En kaipaa sohvaperunaa joka ei liiku minnekään. Enkä pidä itsekkäistä tai takertuvista ihmisistä.
Sen sijaan pidän sarjakuvista (supersankari-sarjakuvat menevät siinä missä undergroundimmatkin), dekkareista (Andrew Vachss, Janet Evanovich, Ed McBain), leipomisesta (suklaapisarakakku, valkosuklaakakku, röhökäinen), liikunnasta (lenkkeily, kuntosali), television katselusta (Fringe, Ratkaisija, Simpsonit), uuden oppimisesta (tahtoisin oppia hieromaan), eläimistä (kissat rulettavat), elokuvista (Pikku naisia, huonot toimintaleffat, hyvin kirjoitetut komediat), ruokaravintoloissa käymisestä (sushia ei lasketa mukaan) ja talvesta (Olen parhaimmillani kylmässä ja pimeässä ilmanalassa).

Itse asiassa tuo on ohjaajan versio, koska treffi-palsta ilmoitti että ilmoitus saa olla korkeintaan 2000 merkkiä.

Eihän se ole täydellinen, sisältää varmasti epäloogisuuksia, sekä ainakin yhden pervolta kuulostavan kohdan (naispuolinen ystäväni kehoitti poistamaan ”tahtoisin oppia hieromaan”-kohdan, koska se kuulostaa pervolta. Hierojaksi opiskelu on suunnitelma B jos joudun YT-neuvotteluihin, eli sikäli se on totta, mutta toisaalta kaverinikin oli oikeassa, joten se lähti.)

Kuva?

Kuvan kanssa tuli vähän ongelmia. Elämän lihamarkkinoilla olen joulukinkku kolmantena joulupäivänä; kyllä sitä nopeasti vilkaisee, mutta suuhun nousee hiukan oksennuksen maku.

Lisäksi en osaa olla rento. Olen saavuttanut omalla tavallaan jotain ainutlaatuista; kehonkielen joka muodostaa yhden kokonaisen lauseen ”minulla on suunnitelma, mutta jos se epäonnistuu paetkaa parhaanne mukaan kun viivytän häntä/sitä/heitä.”

Kuvitelkaa henkilö joka nukkuu Rambo-puukko vuoteensa alla. Ei koska pelkää jonkun hyökkäävän kimppuunsa, vaan koska sille (/&¤:n nyssölle mörkölle sängyn alla pitää antaa reiluuden nimissä jotain apuja.

Luonnossa tämä toimii koska yleensä vastapuolen huomio kiinnittyy puheeseeni, mutta liikkumattomassa kuvassa näytän siltä kuin miettisin tapoja kaataa ylivoimallani henkilö joka ottaa minusta kuvaa.

Jos siellä on siis yksikin sinkku lastenlääkäri joka harrastaa moottoripyöräilyä sekä luonnossa vaeltelua ja opettelee kitaransoittoa…sitten itkettää.

Advertisements

22 Responses to Ja öisin uneksin rikkinäisistä kynsistä 000350

  1. Polga sanoo:

    Huono, itse otettu kuva, jossa näkyy vain osa ns. hiuksista ja pala (?!) poskea 😉 Toimii, uteliaisuus nääs… Toisekseen tuo ei vaikuta epäilmoituksella. Minä luotan epäilmoituksiin: olen omituinen, vähän xxxxx jne. Se toimii! *luottamuksellisesti: toimii*

    • Loppujen lopuksi ongelma selvisi seuraavasti: Turun Sarjakuvakaupan Facebook-sivuille piti ottaa myyjistä kuvat. Yksi otoksista onnistui niin hyvin, että se meni paitsi FB:hen, myös treffi-ilmoitukseeni. Nähdäksenne sen (eli minut), joko etsikää ilmoitukseni tai tykätkää Turun Sarjakuvakaupasta Facebookissa :ilkeää, mielipuolista markkinointimiehen naurua:

      Epäilmoitukset on jo niiiiin kokeiltu, katsotaan miten käy tällä tyylillä.

  2. Zepa sanoo:

    Ohjaajan versio on aikas hyvä musta.

    Jos pärstäkuvake on vaikee, vois miettiä jotain toimintakuvaa. Vastikään jossain tällaisten ilmoitusten laatimisguidelinessa suositeltiinkin toimintakuvaa oman harrastuksen parissa, antaa kuulemma aktiivisemman imagon ja poikkeaa niistä muista pärstäkuvista.

    Niin, siis sarjakuvien lukeminen ei ole sitä yllämainostettua aktiivitoimintaa, veikkaan.

    • Kiitos.

      Toimintakuva-idea kuulostaa hyvältä, mutta minä tietokoneen ääressä tuijottamassa jotain ruudulla vihainen ilme kasvoillani, rajaus juuri sopivasti ettei näy onko minulla housuja jalassa…taidan luottaa tähän nykyiseen toistaiseksi.

  3. kermit sanoo:

    Tähän deitti-ilmoitukseen mä kyllä vastaisin. Miksi sinä et tehnyt sitä vaikkapa kolme vuotta sitten? Nimimerkillä Näitä ei tulvinut ovista ja ikkunoista silloin kun olisi tarvittu

    Kuvan suhteen deittikonkari suosittelee ojentamaan luotetulle ystävälle vapaat kädet ja toimimaan suositusten mukaan. Itse on itseään kohtaan kovin kriittinen yleensä, ystävät näkee asiat paitsi enemmän ulkopuolisen silmin, myös sellaisin silmin joilla haluaisi tulla nähdyksi.

    Jos olemassa olevasta kuvavarastosta ei sopivaa kaverinkaan mielestä löydy, poseerauskuvaan kannattaa harkita ryhdyttävän. Aavistuksen yläviistosta, joko vähän ylivalotettu tai sitten lempeä tunnelmavalo. Ja sillä lailla vähän kuvauksen päälle ymmärtävä kuvaajakaveri, että kun sinä ensin pousaat ja räpsitään, niin sitten se kaveri hetkeksi pysähtyy vähän katsomaan ja just kun rentoudut, se räpsii muutaman lisää.

    Ja sitten on se vaihtoehto, jossa et tyrkkää profiiliin kuvaa ollenkaan. Se pitää profiilin liikenteen hiljaisena ja joudut itse näkemään vaivaa ottaaksesi yhteyttä itseäsi kiinnostaviin leideihin, mutta niistä leideistä fiksusti vastaa silloin se/ne, jota/joita kiinnostaa ensimmäisenä se, tuleeko ne sun kanssa pidemmän päälle juttuun kuin se, vastaatko sitä hunkkista, jota ne ei koskaan saa. Varaudu kuitenkin silloin(kin) siihen, että kuvaa sinulta kysytään. Kokenut deittaaja tietää, ettei 2-ulotteinen stillkuva tuntemattomasta ihmisestä tuntemattomassa tilanteessa kerro oikeasti yhtään mitään, mutta on myös sen verran kokenut että jos kuvaa ei ole pyynnöstä huolimatta, ei deitille lähde.

    Tämä ja muut 2000-luvun deittivinkit powered by punkun äärellä tovin istuskellut kermit

    • Kolme vuotta sitten vielä kuvittelin olevani hauska ja rento. Nyt tiedän totuuden.

      ”Kokenut deittaaja tietää, ettei 2-ulotteinen stillkuva tuntemattomasta ihmisestä tuntemattomassa tilanteessa kerro oikeasti yhtään mitään”

      Tämän varaan lasken enemmän kuin paljon.
      Tajusin kuvaussessioideni aikana miksi miesmallit näyttävät niin rennoilta ja luonnollisilta kuvissa. Mitenkään meikkaamista ja tietone-avusteista hymykuoppien ja lihasten esilletuontia lyttäämättä, uskon että tärkein syy on siinä että he saavat olla niin isoja kuin pystyvät.

      Ei sieltä senkin pervot. Tarkoitan että he saavat röyhistellä rintalihaksiaan ja levitellä kainaloitaan kuin siellä olisi näkymättömät lentopallot.
      Kun minä yritän olla luonnollisesti kuvassa, minäkin teen noin. Mutta koska minua ei kuvata Dressman-mainokseen, minua pyydetään ”olemaan rennosti”.
      Kävimme jo rento-keskustelun blogin puolella, mutta sanottakoon että se ei toimi. Minulla ei ehkä ole näkymättömiä lentopalloja kainaloissani, mutta kyllä siellä nyt ainakin näkymättömät biljardipallot ovat. Miksi en saa antaa sen näkyä?

      Siksi me miehet näytämme niin oudoilta kuvissa; valokuva-kulttuuri ”rentous” on kuohinut meidät.

  4. Neo sanoo:

    Zepa vei sanat suustani. Ohjaajan versio houkuttelisi vastaamaan. Ja jos pärstäkuva on (muka) ongelma, niin toimintakuva on oiva vaihtoehto. Eikä sitä paitsi edes ollenkaan huono vaihtoehto, kunhan se ei ole pervo hierontakuva. Jos meikkaat kuvaa varten, niin sitten ihan vaan kevyt ehostus.

    • Sain jo yhden ”flirtin” (nettisivustot ovat muuttuneet sitten viime näkemän).
      Muuten olisin jo odottamassa kiihkeästi ensimmäisiä treffejämme, mutta hän asuu Rovaniemellä.
      Okei, itsekin neljä vuotta siellä viettäneenä en ihmettele yhtään jos Turku on lähin paikka mistä löytyy sopiva deitti. Eikös sinne lennä joku halpayhtiö..?

      • Neo sanoo:

        Viitaten kommenttiisi Polgalle ja markkinointipuheisiin, niin markkinointimies olisi toki voinut kehua kaupan fb-sivuja jo vuodesta 2010. Oikein toimiva kuva, jonka ansiosta sait jopa flirtin… Rovaniemeltä. Saattoi ilmoituksellakin olla jotain tekemistä asian kanssa.
        Kyllä sinne varmaan halvalla matkustaa ja sieltä tänne. Hakevathan ne jotkut vaimoja ihan rajojen ulkopuoleltakin. Joo, joo. Menin asioiden edelle. Älä nyt sen takia ota ilmoitusta pois. Ei ne flirttaajat varmaan heti ole naimisiin menossa, vaikka haluavatkin paeta kotikaupungistaan. 😀

      • Yeah, but, no, but, yeah, but, no, but, yeah, but, no, but…shut up!
        Oikeasti en ole halunnut tehdä blogistani Turun Sarjakuvakaupan mainosblogia. Varsinkin kun sellainen löytyy jo: sarjakuvakauppa.wordpress.com
        SEN mainostaminen on sitten IHAN eri juttu…

        En muuten hallitse oikein deitti-ilmoitus-etikettiä; jos menen jonkun kanssa treffeille, tuleeko minun ottaa siksi aikaa ilmoitus offline-tilaan? En ole kuitenkaan sellainen pelimies kuin esim. kaverini, jolla oli kolme tapaamista samana päivänä (tuosta on miehiset legendat kirjoitettu).

      • Neo sanoo:

        Onhan se totta, että fb ja blogi mainostaa kauppaa omasta puolestaan, mutta pitäähän sinne jotenkin löytääkin.

        Ei, älä ainakaan minulta kysy kuinka treffi-ilmoitusprofiilin kanssa kuuluu toimia. Keskustelupalstoilla aina märistään sitä, että treffikumppanin profiili on avoin, vaikka treffaillaan, joten luulen niiden, jotka sellaista harrastavat olevan hiukan omistuksenhaluisia heti alusta alkaen. Toisaalta kun treffit eivät toivottavasti ole lupaus avioliitosta tai suhteen jatkumisesta, niin miksi sitä ilmoitusta tai profiilia pitäisi jatkuvasti vekslata edestakaisin, jos ei tiedä jäävätkö ne viimeisiksi treffeiksi? Eikö sen pitäisi riittää, että ei mene kolmille treffeille samana päivänä?

      • Hyvä pointti. Mielelläni laittaisin oman profiilini telakalle kunnes tiedän miten kulloisenkin henkilön kanssa käy. Käyttöliittymä vain on muuttunut, muistelin että aiemmin sai viesteistäkin ilmoituksen ilmoittamaansa sähköpostiin, nyt tulee vain ”ehdotuksia” potentiaalisista deiteistä.
        Eli onkohan tuo mahdollista nykyään?

  5. Josefiina sanoo:

    Kyllä vaan, hyvä ja kiinnostava ilmoitus. (Saammeko joskus tietää onko se eräs ulkomaalainen tyttö poissa kuvioista?) Minä olen muuten niin viaton ettei tuosta hieromisesta tullut mitään kaksimielisyyttä mieleen ennen kuin sen mainitsit. Saattaa johtua siitäkin että koska ilmoituksen sävy ei missään kohdassa ole mitenkään vink vink tajuutsä mitä mä tarkoitan -tyylinen, en tuotakaan olisi yhtäkkiä osannut tulkita niin.

    • Olimme liian samankaltaisia; kaipaan pientä ristiriitaa ja haastetta. Jatkamme ystävinä. Itse asiassa en ole nähnyt häntä pitkään aikaan (kaupan kokous, sarjakuvakerhon kokous, kaupan tapahtuma, kerhon tapahtuma jne…), mutta ajattelin että jospa ensi viikolla.

      Sitä ei koskaan tiedä miten ihmiset asian tulkitsevat; esimerkiksi kaverini saamat ”hei, täällä innokas orja valmiina nuolemaan nahkasaappaitasi”-viestit omaan deitti-ilmoitukseensa tarkoittivat varmaan oikeasti ihan jotain muuta kuin hän luuli. Joten parempi tässä vaiheessa jättää turhan moniselitykselliset aiheet pois.

  6. Polga sanoo:

    Hah, minua ei Naamattuun noin pienellä houkutteella saa. Sen sijaan voisin vaihtarina vinkata tosi hyvän deittisivuston… tosin vastaajat ovat taatusti lento(tai laiva-)matkan takana, siinä ehtii siis jo ajatella ainakin kertaalleen – kaikenlaista… 😉 *häijy wirn*

  7. waldorfssalad sanoo:

    Ei saakeli. Mitäs sitten luetaan, jos miehestä tulee liian onnellinen ja se alkaa lepertelemään miten ihanaa on tehdä parisuhdeasioita mätsäävissä tuulipuvuissa?

    Mutta mitä kuvaongelmaan tulee, niin siihen tarvitaan vain rento istunto kahvilassa/kuppilassa ja ovelan kaverin nopea liipasinsormi. Varomaton hetki on paras hetki.

    • Luin kerran tutkimuksesta jonka mukaan ihmiset jotka pukeutuvat samalla tavoin eivät oikeasti rakasta toisiaan. Esimerkkinä käytettiin Renny Harlinia ja Geena Davisia. Ja miten siinä kävi?

      Enemmän teidän tulisi peljätä että elämä jatkuu näin hektisenä kuin se oli tällä viikolla; töissä ei ehtinyt kirjoitaa mitään, maanantaina oli kaupan kokous, tiistaina oli kaupan kokous, keskiviikkona oli sarjakuvakerhon tapahtuma, torstaina oli sarjakuvakerhon kokous, perjantaina olin liian väsynyt muuhun kuin luomaan illuusion järjestyksestä keittiön tiskivuoren osalta ja lauantaina oli harvinaista kyllä vapaapäivä, joten käytin sen sosiaalisoimiseen oikeassa elämässä.

      En usko että parisuhteeni kuitenkaan estäisi minua bloggaamasta; todennäköisesti kilpailisimme tietokoneet vastatusten saman pöydän ääressä kumpi ehtii kirjoitaa nopeammin blogiinsa viimeisimmästä parisuhdetapahtumasta (tiedän, olen wanha hölmö romantikko, mutta saahan sitä haaveilla…)

  8. Susanna sanoo:

    Tervehdys. Eksyin tänne Neon Aakkostarinoiden kautta ja nyt haluaisin kysyä, mikä on leivontakohdassa mainttu röhökäinen? Nimim. harrastelijaleipuri otoh

    • Röhökäinen

      6 dl vehnäjauhoja
      3-4 dl sokeria
      2 tl soodaa
      2 kananmunaa
      250 gr voita
      2 dl piimää

      Sekoitetaan munat ja sokeri, lisätään piimä. Sulatetaan rasva. Rasvan jäähtyessä jauhot ja sooda sekoitetaan keskenään. Lisätään jäähtynyt rasva ja jauhot vuorotellen.
      Paistetaan uuninpellillä 200 asteessa n. 30 minuuttia.
      Voi nauttia sellaisenaan tai esimerkiksi mansikkahillon kanssa.

      En tiedä piirakan alkuperää. Luulin pienempänä että se on kaenuulaenen herkku, mutta sitten monet ei-kaenuulaeset (koen tämän puutteeksi mutta en syyksi diskriminoida heitä) kertoivat syöneensä samaa herkkua mutta eri nimellä. En ole tehnyt sitä pitkään aikaan, mutta muistelisin että se paranee vanhetessaan; kai se on joku pitkäpiimäisyys-juttu.

      • Susanna sanoo:

        Kiitos 🙂 Pitää testata, resepti näyttää hiukan pannukakulta piimään tehtynä, mutta kuivemmalta. Useinhan piimäleivonnaiset tosiaan paranevat seisoessaan pari päivää.

      • Juu, se ei ole mitenkään ”erityinen”, mutta suht’ nopea valmistaa ja onhan se vaihtelua pannarille. Itselläni ongelma on aina siinä että en muuten juo piimää, eli aika paljon menee hukkaan :-/ Siksi tuota tulee tehtyä harvemmin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: