Miten tiivistää viikonloppu 335:een sanaan 00191

Aloitetaas.

– Hierojalla meni oikein hyvin. Pidin siitä miten hän sai ”onpas tässä lihakset kireällä” kuulostamaan ”miten herran nimessä oikea käsivartesi on kaksi kertaa paksumpi kuin vasen!?”

Tapaan hänet huomenna uudestaan, koska yksi kerta ei riittänyt ja nyt vasenkin käsi oireilee.

– Sain uudet silmälasit ja näkökenttäni parani heti. Muistelinkin että maailma oli tällainen aikoinaan kun vielä kykenin näkemään vanhoilla laseillani. Olisin kuitenkin EHKÄ odottanut pikkaisen jotain uutta.

Valkoista lunta? Edelleen?

Tsk tsk, luontoäiti.

Noh, kaipa tuonkin katsomiseen tottuu.

– Kaverin vierailu meni erittäin hyvin ja tuo on kaikki mitä saatte minusta irti ilman kolmen ruokalajin illallista, kävelyä puistossa ja halia kotiovella.

– Kykyni sisäistää roskaruokaa ei ole enää sama nuoren miehen rasvanhimo jonka kerran omasin.

Leivitetyt jalopenot, ei ongelmia!

Leivitetyt broilerinrinnat, ei ongelmia.

Lihapullat, ei…ongelmia.

Itsetehdyt röstiperunat, ei…ei.

Saattoi olla tilapäinen häiriö valaistuksessa, mutta saattoi olla myöskin että näin tunnelin päässä valoa ja isoäitini huitovan minua luokseen kun sain viimeisen perunanpalan suuhuni.

– Sain hankittua kaverini avustuksella uuden television ja Playstation 3:n.

Ennakoin kysymyksenne jo valmiiksi, joten ”sanottakoon että voimme varmaan kaikki olla samaa mieltä että koko on tärkeintä, heh heh, enkö olekin oikeassa neidit?”, ”en syö tästä eteenpäin joulukuuhun asti kasvissosekeittoa ja pettuleipää vain maun vuoksi” ja ”Turusta löydetty miehenruumis tv:n edestä hymy jähmettyneenä huulilleen, kaukosäädin vielä tiukasti nyrkin puristuksessa – kuolinsyyksi epäillään silmien kuivumista”.

– Tein kiintoisan huomion evoluutiosta.

Suurten kissapetojen henkiinjäämistä ihmisapinoiden parissa ovat varmasti edesauttaneet ne yksilöt, jotka lähdettyään ulos luolasta pysähtyivät melkein välittömäsi luola-aukon eteen ja eivät antaneet minkään häiritä heitä – siis ennen kuin sapelihammastiikeri iski kimppuun.

Jotenkin tämän kissanystävä-geeni onnistui selvitä nykypäiväämme. Siksi jotkut meistä tulevat ulos kaupasta, jähmettyvät oven eteen, eivätkä mitenkään huomioi mm. todella raskasta ja iso tv-laatikkoa ja PS3-boksia kantavia henkilöitä, jotka tulevat suoraan heitä kohti ja jotka päättivät 90 askelta ja yhtä monta kantamaansa kiloa sitten että eivät väistä ketään, prkl.

Tietenkin fiksumpina raskaan taakan kantajat väistivät viime hetkellä. Mutta ”kissanystävät” ovat varmaan yhä kuin suolapatsaat liikkeiden edessä miettimässä eikö jotain pitäisi tapahtua? Jotain…murinaan ja kehräämiseen liittyvää?

– Lisäksi tapahtui kaikkea hauskaa johon liittyvät toiset ystäväni ja mm. kolmen ruokalajien ateria. Kiitos kaverit.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: