Nyt tullaan lempeästä pimeydestä ja rytinällä 00164

(Tai kuten tahtoisin otsikoida tämän mutta en kykene koska se ei kuitenkaan kuvaa itse juttua, mutta hei, google-osumat: ENSI KERTAA PIISKAA)

Tahdon kiittää Saksan Amazonia. Ihan oikeasti. Siksi valmistelin kiitospuheen heille:

”15. syyskuuta 1944. Joillekin se on vain yksi päivämäärä muiden joukossa, joillekin se on enemmän.

Jollekin saksalaiselle sotilaalle se oli enemmän.

Hänelle se merkitsi pakenemista keskellä talvea ja vieläpä entisiltä sotakavereilta. Uskon että hän varmaan kirosi kohtaloaan ja vannoi että jonain päivänä hän, tai viimeistään joku hänen jälkeläisistään kostaa suomalaisille pettureille.

Mutta vuodet vierivät, ja Lapin sota oli pian enää vain muisto monille. Paitsi yhdelle.

Hän muisti miten pappa joutui hiihtämään umpihangessa verenhimoisten porojen napsiessa kantapäitä ja tonttujen heitellessä lumipalloja Joulupukin nauraessa räkäisesti reestään yläilmoissa.

Hän muisti, ja hän aikoi vielä kostaa papan puolesta. Ja hänellä oli aikaa odottaa samalla kun hän työskenteli Amazon.de:n pakkaajana.

Kunnes mahdollisuus tuli. Joku suomalaispiru tilasi kolme lasia.

Särkyvää, herkkää, varoen käsiteltävää lasia. Joka hänen siis oli paketoitava hyvin. Ettei vaan mitään tapahtuisi.

Mutta jos hän laittaisi lasit yhteen pikkupakettiin ilman mitään suojia tai kiinniteippausta, ja sitten tämän pikkupaketin hiukan isompaan pikkupakettiin ja rutistaisi sitten nurkkaan jonkun pikkupaperin eristeeksi…kuka voisi syyttää häntä oman työnsä tekemisestä?

Tämä on sinulle pappa, viimeinkin saat kostosi! Veri tulee lentämään lasinsirpaleissa!

Joten ymmärrätte jos en ollut niin kovin yllättynyt kuullessani iloisen kilinän hakiessani pakettia postista.

Ja en ollut ihmeissäni kun näin paketin sisällön (muuten, lasipalapelit. Ihan vaan siis ilmaisena vinkkinä. Tai oikeastaan tyydyn tekijänkorvauksiin).

Olin tosin hetken aikaa jossain määrin kauhuissani kun kävin vessassa nro. 2:lla ja huomasin käteni olevan verinen pyyhkimisen jälkeen. Onneksi kyseessä oli vain haava sormessa.

Ja minä suutuin niin kauheasti että unohdin että vielä muutama tunti sitten oli emoillut tunteideni kanssa ja angstaillut auringonvalonpuutetta.

Vihani musta lanka johdatti minut, jos ei nyt takaisin valoon, niin ainakin parempaan pimeyteen kuin ennen.

Ja tiedättekö mitä? Pimeälle puolella ON keksejä. Suklaapisaroita itse asiassa. Ja nyt toinen työkaverini toi ”joulunaluslahjuksena” matkoiltaan lisää pullaa.

Lisäksi kun aloin täyttämään palautuslomakettanne Googlen kääntäjän kautta, raivoni aikaansai spontaanin uuden tummanpunaisen värin ilmestymisen silmieni verisuoniin. Voi hyvänen aika että te olette osanneet tehdä siitä monimutkaista! Se siitä saksalaisesta järjestelmällisyydestä, eikö, heh heh?

Tuo myöskin muuten antaa osviittaa siihen miksi ”anna palautetta toiminnasta”-palautteeni on täynnä termejä kuten ”saunatonttuja joukkolahtaavat, kristalliyötä toistelevat nahkapöksyiset krautit!!!” ja ”Hamelnin pillipiiparin putkiaivoiset pilipalipilittäjä-äpärät!!”

Viha. Se on fantastista.

Siksi lähetän pakettini teille takaisin juuri siinä kunnossa kun sen sain, samoilla täytteillä.

Joskin anteeksiantamisen ensimmäisenä askeleena teippasin kiinni kahden sormen mentävän aukon pakettini pohjassa, jotta te vuorostanne ette saisi lasimurskaa nahkaisille maihinnousukengillenne.

Vihaten teitä,

Termostaattori”

Mainokset

10 Responses to Nyt tullaan lempeästä pimeydestä ja rytinällä 00164

  1. Polga sanoo:

    Aika kesyä, sanoisin… olisitpa nähnyt sen viestin, jonka minä lähetin kerran UK:n kirjalamppujen valmistajalle. Lamppu oli yhtä kirkas kuin kiiltomato jne. Sain uuden, kyllä, ja kauniiden anteeksipyyntöjen kanssa. En ole antanut *antaminen mainittu*!!!

    • Kiitos Kiitos 🙂

      Pitää jakaa muuallekin kiitoksia: Antikvariaatti Lukuhetki hoiti pakkaamisen niin kuin pitää, vaikka ostinkin sieltä vähemmän sarkyvää tavaraa kuin lasi. Jokainen kirja tuli perille ehjänä, koska ne oli yksittäispakattu pehmeään sanomalehteen, ja niin tiiviisti että paketti ei hölskynyt.
      Saksan Amazon saisi luvan ottaa heistä oppia.

  2. Tiina sanoo:

    Kokeile pikaliimaa. Sillä saa sen sormen haavan kätevästi umpeen.
    Nimim. Been there, done that

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: