Nähdä Hell-Sin-Kill ja palata sitten takaisin Turkuun

Elän, hengitän.

Olen varma että selviytymistäni Helsingin kirjamessuilta auttoivat varotoimenpiteet joilla piilotin turkulaisuuteni. Helsinkiläiset nimittäin haistavat sen, ja käyttäytyvät kuten kaikki olennot jotka kohtaavat ylemmän eliömuodon.

Koska minulla siis ei ollut aikaa kaivaa itseäni ulos kahden metrin syvyydestä tällä kertaa, varauduin ennen lähtöäni käymällä kahdesti suihkussa.

Helsinkiin päästyäni hieroin rintaani rautatieasemalta löytämääni snägärin paperia, kävin heti parturi-kampaajalla hankkimassa 80-lukulaiset raidat tukkaan, sekä purskuttelin suussani sadevettä jolla Jumala rankaisi Helsinkiä juuri k.o. yönä.

Näin siis sain stadilais-lauman hyväksynnän.

Kirjamessut näin yleisesti ottaen olivat valovuosien päässä Turun vastaavasta.

[Valitusta Turun kirjamessuista]

Tämä on vain mielipiteeni (ja kaikki yhteydet eläviin tai kuolleisiin jne.) , mutta Helsingin kirjamessuilla kaikki oli sujuvampaa. Ilmaisia vierailijalippuja annettiin kysymättä vino pino, kun Turussa vastaus oli tyyliä ”ei suinkaan tipu”.

Paikka oli ihmisten keskellä, kun taas Turussa messut järjestettiin jonkun tornin vieressä jonka päällä näytti olevan iso hehkuva silmä.

Enkä välitä vaikka miten Turun kirjamessujen mantra tuntuu olevan ”eka!!11!!”. Jos messuja oikeasti halutaan kehittää, niin sopii ottaa mallia Helsingistä.

[/Valitusta Turun kirjamessuista]

Kertoisin myös miten helvetin hyvin meillä meni myynnillisesti, mutta kiroileminen siilien ulkopuolella on tyylitajutonta, joten sanottakoon vain että 😀 😀 😀 😀 😀

Jos nyt jostain pitää valittaa, niin Helsingissä ei myyty varmaan ollenkaan ns. väkivaltaviihdettä, vaan kaikki halusivat eteeristä, kukkaislapsenomaista sarjakuvaa.

Olenkin siis jo päättänyt mistä aloitan ensi vuoden vallankumoukseni.

Mainokset

6 Responses to Nähdä Hell-Sin-Kill ja palata sitten takaisin Turkuun

  1. Zepa sanoo:

    Me väkivaltaviihteen ystävät remelsimme Night Visionsissa kirjamessujen ajan.

  2. illdot sanoo:

    taideterapiassa maalaamiani kuvia sanottiin siellä eteerisiksi/eteerisen kauniiksi ja jonkinlaisia ideaaleja ne tietty aina ovat, mutta tällä kertaa se johtui yksinomaan siitä että synkän kuvan luonnostelin illalla vihkoon ja sinne se myös jäi. ryhmän muut jäsenet eivät ymmärtäisi synkkää vankiselliä johon vain kuu luo valoaan. O_o

  3. Waldorf sanoo:

    Hippien eteeristä sarjakuvaa? Mitä se on, Pupu Tupunaa ja Bamsea? Jotain niidenkin tekijät on pössytelleet…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: