Miksi en edelleenkään pidä päiväkirjaa 00081

Jotkut ovat ilmaisseet halunsa lukea tylsistä päivistäni ensimmäisen maistiaisen jälkeen. Koska ensimmäinen kerta voi olla enemmänkin onnenkantamoinen kuin oikeasti hyvä yritys, tässä toinen päiväkirjamerkintä:

”Heräsin uuteen päivään, jonka harmaus oli kuitenkin uusinta eiliseltä. Kävin suihkussa, join aamukahvit ja tarkistin netistä olinko voittanut lotossa. Koska paras tulos oli 2 + lisänumero, koin että ilmiselvästikin onneni pakkautui siihen hetkeen kun pääsen lempikahvilani luokse ja se on kerrankin auki ajoissa.

Yläkerran naapuri aloitti lähtiessäni poraamisen. Vaikka en olekaan matemaattisesti lahjakas, olin päätellyt yhtälön (huoneistomme seinän pinta-ala * lattia pinta-ala / aika jonka naapuri on porannut tietääkseni) lopputulokseksi sen että hän tekee kohta jonkinlaisen läpimurron.

Tai pelkän murron, minkä vuoksi olen pyrkinyt siirtämään arvotavarani pois seinien vierestä.

Lempikahvilani ei ollut auki luvattuna ajankohtana, joten päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja käydä kaupassa ennen lempikahvilani avautumista. Koska kerran minulla oli aikaa, ajattelin käväistä ison kaupungin isossa kaupassa. Olihan se kaukana, mutta kiirekös tässä?

Se oli totta kai kiinni ja aukeni aivan liian myöhään minulle.

”Eipä hätää”, mietin, ”nyt lempikahvilani on PAKKO olla auki, kyllä tänään sentään YHDEN asian tulee mennä putkeen”.

Se ei ollut vieläkään auki joten arjen harmaus ei ollut ainoa uusinta eiliseltä; aamiaisen nauttiminen toisessa kahvilassa sisälsi myöskin toiston makua. Tai ehkä se oli jotain sämpylässä, kuka näistä tietää.

Kuitenkin olo oli kuin deja vu-kokemuksessa  kun menin edelleenkin-kaikesta-huolimatta-lempikahvilani ohi ja se näytti olevan auki. Kai se sitten on jossain ensikesäajassa tai jotain.

Ehdittyäni töihin ( jälleen etuajassa, huomauttaisin) hoidin päivän agendan alta pois. Soitin verotoimistoon ja kerroin palkankorotuksestani ja opinto- sekä asuntolainan poismaksusta. He puolestaan lupasivat veroprosenttini nousevan sen verran, että lottoaminen sai yllättäen uutta motivaatiota.

Kotiin päästyäni naapuri jatkoi edelleen poraamista eli ilmiselvästi Narniaan oli vielä matkaa.

Simpsoneiden viimeisetkin uudet jaksot tuli katsottua eilen, joten katselin näkemättömiä Housen jaksoja. Jossain vaiheessa poraaminen loppui ja asunnosta kuului huuto, joka ei voinut tulla yhdenkään tästä maailmasta kotoisin olevan eläimen tai ihmisen kurkusta. Sitä seurasivat inhimillisemmät kiljaisut, jotka katkesivat ääniin joiden voin vain kuvitella syntyneen lihan ja luun väkivaltaisesta eroamisesta.

Pohdin hetken että jos naapuri olisi kuunnellut aikanaan Lapinlahden lintuja, ehkä hänkin olisi oppinut että joitain asioita ei pidä työntää liian syvälle. Mutta sitten House alkoi tehdä kolmatta eli lopullista  diagnoosiaan, mikä oli mielenkiintoisempaa kuin naapurista kuuluvat syömisen äänet.

Nukkumaan mennessäni päätin huomenna kokeilla myöhäisempää ajankohtaa lempikahvilaani menemisessä.”

Juu, eiköhän tämä ole jo nähty.

Mainokset

8 Responses to Miksi en edelleenkään pidä päiväkirjaa 00081

  1. 3xikuisuus sanoo:

    Eksoottista tuo minulle on. Että maksaa lainat pois ja ehtii istua kahviloissa – olen kuullut että sellaista on, mutta että ihan Suomessa ja omassa tuttavapiirissä! Olen mykistynyt 😀

    Naapurin porailu on kyllä ihan arkipäivää täälläkin. Ja jotain kohtaa järjestyssäännöissä on luettu hieman omapäisesti, koskapa poraus usein alkaa kello 23.00.

    • Ei tätäkään riemua tietenkään loputtomiin kestä (kts. veroprosentti verokortistani), mutta hetken aikaa voi leikkiä paneurooppalaista, modernia päivänautiskelijaa.

      Ex-kämpässä yläkerran naapuri saattoi alkaa hakkaamaan/naulaamaan jotain keskellä yötä. Mitään en voi todistaa, mutta veikkaan että siellä oli joku unihäiriöistä kärsivä mummo, joka kuvitteli että kun hän murskaa auringonkukan siemeniä iltapuhteikseen niin kukaan ei VARMASTI kuule, koska hän itsekään ei kuule. Siis mitään -.-

  2. ill. sanoo:

    😀 täällä on seinät hyvin eristetty, ei kuulu mitään. se on hyvä naapurien kannalta jos päätän joskus kilahtaa ja alkaa poraamaan pikkureikiä seiniin keskellä yötä..

    • Yleensä täällä on fiksua porukkaa, mutta voipi olla että meillekin on muuttanut uusia tyyppejä jotka eivät oikein tajua miten tämä kerrostalo-elämä toimii. Joku olikin jo laittanut tänä aamuna ilmoituksen hissiin jossa luki kiltisti että hiljaisuus on 22-07, eli voisitteko naulata ja porata tuon ajan ULKOPUOLELLA? Kassotaan miten käy…

  3. 3xikuisuus sanoo:

    Ai niin.

    ”Päivää. Teitä näkee usein. Asutteko täällä?”
    ”Päivää. Niin, minä olen se voihkiva nainen X-rapusta, vierailen täällä vain miesystäväni luona.”
    ”….”

    Ehkä ronskein tapa, jolla ikinä olen uteliaan mummon hiljentänyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: