Perj—maana—tiistainen ”Kill Tarantino-hetki” dilemma 00072

Koska ette kestäisi oikean elämäni oikeita ongelmia (sanottakoon vain että maailmassa on aitoja, ja niitä aitoja täytyy olla vartioimassa sellaisten miesten joilla on aseita. Kenelle luulette noiden miesten soittavan kun aseet eivät toimikaan tai aidan maalaus rappeilee?), niin keskitytään Kill Tarantino-hetkeen.

Kutsun tällä nimellä hetkeä jolloin näen ilmiselvästi tarinan.

Se voi olla jonkin yksittäisen tekijän laukaisema, tai sitten useamman liittymä. Tarina näkyy niin selvänä mielessäni että osaan kertoa miten se alkaa, mitä sitten tapahtuu ja…no keksin jotakin loppuun.

Nimi on juontuu elokuvaohjaaja Quentin Tarantinosta. Hän osaa ilmiselvästikin kertoa tarinoita.

Mutta jostain syystä hän kuvittelee osaavansa kirjoittaa dialogia.

Ja puhetta riittää. Niin kauan kuin kukaan ei puhu, hänen teoksensa toimivat. Sillä samalla hetkellä kun joku aukaisee suunsa, homma leviää käsiin. Hänen keskustelunsa ovat tekotaiteellisia, ylipitkiä, ilman kantavaa ajatusta olevia monologeja joita henkilöt nyt vaan sattuvat sanomaan toistensa läsnäollessa.

Monina aamuina olen kysynyt itseltäni suihkussa millaiseen maailmaan olen syntynyt, jossa keskustelu valtameren molemminpuolisista pikaruokala-eroista on ”chic” (ranskassa siis se on ”le chic”)?

Siksi Tarantinon pitäisi tappaa Tarantino; keksiä jotain uutta, eikä luottaa siihen että osaa oikeasti mitään.

Dilemma on siinä että se on vaikeaa. Tämänkin kaksiosaisen tarinan tekeminen oli vaikeaa, aikaavievää ja en nyt menisi kehuskelemaan lopputuloksella ala-asteen luovan kirjoittamisen tunnilla.

Siksi kukaan ei tapa Tarantinoa (sekäihmistentappaminenonväärinjaminäenyllytäketäänsiihenokei?)

Mutta toisaalta tahtoisin kirjoittaa haaveilemani supersankari-tarinan ja tiedänhän minä miten nyt aloittamani tarina voisi päättyä…

Ehkä palaamme vielä asiaan.

Mainokset

4 Responses to Perj—maana—tiistainen ”Kill Tarantino-hetki” dilemma 00072

  1. 3xikuisuus sanoo:

    Dialogin kirjoittaminen on vähän sama kuin homous: joko sen osaa tai ei. Toki on mahdollista oppia sille myöhemminkin, mutta helpoiten se luistaa kun sen osaa syntyjään.
    Mulla olis blogiin pienillä muutoksilla sopiva tarina. Pitäiskö? Jaksaisko? Uskaltaisko? Sä olet jo näyttänyt omasi, eikö olisi vain kohtuullista, että..?

    • Minulla on teoria siitä miten kirjoitetaan todella kuulia (lausutaan ”khyyl”) dialogia. Toisen pitää puhua vakavissaan ja toisen pitää sanoa jotain mahdollisimman järjetöntä.
      Esim.
      Nainen: Rakastatko sinä minua?
      Mies: Katso päivän lehdestä mitä horoskooppi sanoo.
      Nainen: Kuunteletko sinä edes minua?
      Mies: Pakko, tuuli käy sieltäpäin.
      Nainen: Sinä senkin tunnoton, brutaali, raaka alkumies! Ota minut nyt!
      Mies: Olet kuin uuniperuna, helposti kuorittava ja kuuma sisältä.

      Okei, ei ehkä David Mamet-kuulia:
      Jimmy: So, is he going to be cool?
      Pinky: My motherfucker is so cool, when he goes to bed, sheep count him

      Mutta siksi se on vain teoria. Ja kyllä, aina kannattaa yrittää. Lupaan lukea jos kirjoitat 🙂

  2. Piatta sanoo:

    Sinuna jatkaisin tarinan kirjoittamista heti.

    • Yritän koko ajan, ja nyt tarkoitan tätä aikuisten oikeasti, keksiä tarpeeksi hienoja symbolisia sananmuotoja kuvatakseni yhtä avain-tapahtumaa lopputarinassa. Heti kun keksin edes tyydyttävän ratkaisun, lupaan kirjoittaa tarinan loppuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: