Perjantai-dilemman kirjallinen osuus

Valitse mielestäsi oikea ratkaisu annetuista vaihtoehdoista  esitettyyn kysymykseen.

”Mikä on syynä siihen että tätä blogia ei ole päivitetty koko juutanan viikon aikana?”

1. Servicedesklinaatio: suhdeluku suorittavan henkilöstön, toimeenpanevan henkilöstön ja asioista valittavan yhteisön välillä saavuttivat rektaaliskension, l. leikkauspisteen jossa verbaalinen puhelimessa tapahtuva gluteus maximukselle potkiminen 8 tunnin (miinus lounastauko)  ajan sai aikaan maksimaalisen väsymisreaktion.

Tämän jälkeen kaikki muu kuin selkäytimen avulla kirkkaisiin valoihin reagointi matkalla kotiin oli mahdottomuus.

2. Substanssiflaatio: kaikki tuoreet juttuideat on nyt käytetty, joten jäljellä ovat ainoastaan aiemmin miestenlehtien lukijakirje-palstalla julkaistut tarinat.

Kukaan ei kuitenkaan jaksaisi lukea tarinoita, jotka alkavat ”aiemmin luulin että tällaista voisi tapahtua vain keskivertoa laadukkaammissa pohjoismaisissa aikuisviihde-elokuvissa…”, siis ainakaan toistamiseen.

3. Essiivipassionata: tunne siitä että jotain ei voi julkaista sellaisena kuin se on, vaan sen tulisi olla jotain muuta. Ikävä kyllä abstrakti tuleminen ei vain tunnu onnistuvan halutulla tavalla, joten tekijä odottelee je ne sais quoin ilmaantumista samalla samalla kun etsii hauskemmista blogeista vitsejä.

Bonuskysymys: mikä saa aikaan seuraavaksi esiteltävän toiminnan?

”Polkupyöräilet kaupungissa, jonka liikenteensuunnittelija leikkii autoradoilla jo 5-vuotiaana ja sen jälkeen on vain laajentanut radanrakennusharrastustaan. Autoilijat kokevat sinut joko huomioliivisenä OIKEAN liikenteen hidasteena tai  muuten vain +100 pisteenä ”Kuolonralli: Helsinki”-reaalivirtuaalipelissä.

Jalankulkijat kuvittelevat että ihan varmasti mahdut siitä kymmenen sentin välistä, joka syntyy heidän kävellessään pyörätiellä rivissä aidan vieressä.

Maitohappo lihaksissasi on jatkuvan poljennan myötä nyt kermahappoa, antaen aivan uudenlaisen merkityksen käsitteelle ”kermaperse”.

Naamaasi vasten lentää biologista materiaalia joko luontoäidin tai oman kehosi toimesta. Ja kun räkä lyö poskelle, teet kuten hyvän kirjan evankeliumi Juha Miedon mukaan sanoo: ”jos räkä iskee poskiparralle, käännä sille toinenkin poskiparta.”

Jokaikinen hengitysliike polttaa keuhkojasi kuin kylmä tuli, ja saa sinut kiroamaan jokikistä pikkukiveä, nousua, laskua, vastaantulijaa, ohimenijää ja autojen muotoilulle häviävää aerodynamiikkaasi. Vannot että tämä on viimeinen kerta tätä rääkkiä, huomenna ostat junan kuukausilipun.

Mutta huomisen koittaessa teet kaiken uudestaan.”

1. Kasvatus?

2. Ympäristö?

3. Geenit?

4. Vääränlaiset mielikuvat pyöräilystä johtuen Ranskan ympäriajon tv-esityksistä?

5. Jokin muu, mikä?

Advertisements

2 Responses to Perjantai-dilemman kirjallinen osuus

  1. Kaisa sanoo:

    Ensimmäiseen kysymykseen vaikkaan sekä ykköstä että kakkosta. Molemmat tuttuja itselle. Kolmosesta tuskin kärsii kukaan muu kuin minä, mutta minulla on siihen aihettakin.

    Toiseen kysymykseen veikkaan vastaukseksi numeroa viisi, eli tunnollisuutta. Halunnet sekä viherpiiperoida että reidet ja pakarat joita kelpaa katsella? Tässä esimerkki miten autoilijoihin kyllästyneet pyöräilijät protestoivat Perussa. (Jos aiot tehdä saman, ole kiltti ja ilmoita aika ja paikka etukäteen!) http://static.iltalehti.fi/ulkomaat/perualaston41403HL_ul.jpg

    • Kyllä kolmonenkin vaikuttaa, joskin 1. ja 2. olivat suuremmat vaikuttimet. Jotenkin vaan välillä tuntuu että nyt pitäisi keksiä jotain uutta ja mullistavaa, vaikka itse tiedänkin että Frenditkin lakkasi olemasta hauska sillä hetkellä kun Chandler ja Monica heräsivät samasta sängystä. Muun muuassa siksi en ole kertonut perheilleni toisistaan.

      Hitsi, te alatte tuntemaan minut liian hyvin…mutta ah ja voi! Persauksestani on tullut sellainen taitoluistelija-peffa, eikä edes jääkiekkoilija-arse. Eli pakarani ovat ainoa asia joka yhteydessä feminiinisyyteeni (jotenkin tuo muuten kuulosti paremmalta päässäni…)

      Helppohan se on tuollainen tapahtuma järjestää lämpimässä Perussa. Tänäkin aamuna kun jouduin polkemaan ALAmäkeen päästäkseni eteenpäin pohdin että aivovammaliitto ON oikeassa siinä, että polkupyöräily on yksi vaarallisimmasta urheilulajeista aivoille. Ei kai kukaan tervejärkinen yritä porhaltaa aamupimeällä 2000 m/h puhaltavaa tuulta vastaan päästäkseen töihin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: