Jotta ymmärtäisitte paremmin tämänkertaisen ongelman vakavuuden, esittelen termin ”Jumalan numero”.
BBC:n uutinen selittää sen nimen seuraavasti: ”kaikkivoipainen olento tietäisi juuri oikean luvun jonka avulla mikä tahansa kompa voidaan ratkaista.”
Ja kaikki tietävätkin jot että kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.
Nyt itse ongelmaan. Katsokaa tätä:
(Alkuperäinen kuva löytyy MTV3:n Helmi-sivulta, kiitos heille.)
Nyt katsokaa tätä:
(Alkuperäinen kuva löytyy Iitu, Poju, Lotta ja Siiri-sivulta, kiitos heille.)
Nyt kuvitelkaa että ensimmäisessä kuvassa oleva henkilö taluttaa toisessa kuvassa näkyvää eläintä.
Taluttajalla päällään vain lenkkarit, aurinkolasit ja shortsit. Talutettavalla pelkästään karvat päällään.
Tapahtumapaikkana perus-kainuulainen, perus-korpimaisemallinen perus-kirkonkylä, joka on todistanut aikojen saatossa paljon, mutta yleensä näidenkin tapahtumien aikana ihmiset ovat pukeutuneet tuulipukuun tai univormuun.
Tapahtuma-aikana kesäinen perjantai-ilta klo 20.00.
Onko teillä käsitystäkään miten monta vitsiä tuosta tilanteesta voi saada?
Vähemmän tunnettu historiankirjoitus tuntee varmasti koomikoita, jotka ovat luoneet uransa esittämällä diaprojektorilla ensin ykköskuvaa, sitten kakkoskuvaa ja lopulta molempia yhdessä (vielä vähemmän tunnettu historiankirjoitus tuntee muutaman elokuvankin, mutta niistä ei tarkemmin tässä yhteydessä).
Aina kun yritän keksiä tuosta mentaalisesta kuvasta jotain hauskaksi käsitettävää, vitsiummetus iskee.
Kuvitelkaa että ”kerrankin kun….”, ”olenko koskaan kertonut…”,”siis yhdestikin…” ja kaikki muut vitsit yrittäisivät yhtä aikaa kielenpäälle. Ne jäävät ensimmäiseen synapsiin jumiin ja pyrkiessään sieltä ulos sotkevat koko aivolohkon toiminnan.
Antakaa minulle banaaninkuori sekä avonainen viemäriaukko, ja ei mitään ongelmaa.
Mutta nämä monikerroksiset, kulttuuri-ilmiöihin liittyvät lingvistis-visuaaliset tsoukit…ne tappavat hauskan.
Montako sanaa tarvitaan jotta kaiken olennaisen voisi tiivistää tuosta kuva-yhdistelmästä? Vain jumala tietää.
Mielenkiinnotonta 
42!
…johon vastaus:”mielenkiintoista. Voisitko tarkentaa?”
Elämän tarkoitus!
Eikös se ollutkaan ”Kanada”? Mihin se sitten oli vastaus?
”Uijuijui KATO miten söpö! Eikä toi koirakaan paha oo.”
”Voi kun tuota pääsisi silittämään, ja koiraakin voi rapsuttaa”-metodi. Ei hassumpaa, ei hassumpaa…
Minun piti sanoa jotain, mutta sitten minun intuitioni harhautti minut. Nähkääs, kun koirista minulla tulee nykyään mieleen Victoria Stilwell, minkä jälkeen minun tekee välittömästi mieli antaa tassua.
”Blink, and you miss it”-lähestymistapa. Ihan hyvä, mutta kaikki (=minä) eivät tiedä kuka Victoria Stillvell on. Ja googlekin toi esille vain kuvia naisesta joka on rasvannut huulensa pikkukaritsan verellä ja hampaansa vaseliinilla ja kaikki sanoivat että pellet ovat harmittomia ja sitten yksi melkein tappoi minut ja ja jaAAAAAaaaaaAAAAAaaaaaAAAAAAaaaaAAAA….
Eli ymmärsit, miksi minun teki mieleni antaa tassua? =)
Miehesi on hyvin, hyvin, hyvin, HYVIN onnekas kun on sinut saanut.
”Kato mikä puudeli. Ja se taluttaa tollasta rottaa.”
”Kaikki miehet ovat koiria, toiset vain sisäsiistimpiä kuin toiset”. Hienoa että joku jaksaa vielä ylläpitää klassikoita.
Haluan vain kertoa, että luin blogiasi tänään töissä ollessani. Toi lähes alaston jantteri pongahtin näytölleni justiinsa, kun esimieheni seisoi selkäni takana. Nyt se sitten varmaan luulee vaikka mitä.
Tarinalla on kaksi opetusta:
1. Tätä blogia kannattaa lukea maakellarissa tai perunavarastossa tai muunlaisen suojan puutteessa peiton alla taskulampun kanssa muiden mentyä nukkumaan.
2. Kannattaa todella kiinnittää huomiota näytön resoluutioon.
Tunnustan, että taas luin kommentteja (vaikkei niitä kukaan kuulemma ikinä lue). Kuka haluu tulla pyyhkimään mun näytön kahvista?
Oikein hyvä suoritus taas, uusi mukaelma vanhasta ”haluatko tulla katsomaan estauksiani?”-kysymyksestä. Kyllä sinusta vielä humoristi saadaan.
Epäreilua panettelua. En tosiaankaan verrannut miestä koiraan, pois se minusta! Vertasin rottaan.
Anteeksi, sekoitan aina välillä kumpi on sisäsiistimpi.
Itseasiassa rotta on siisti ja älykäs eläin. Minulla on ollut niitä monta. Rottia, ettei jää epäselv.. tai no ihan sama.
Minusta rotat (kaikella kunnioituksella rotanomistajia kohtaan), ovat unilelusta seuraava askel; niitä voi silittää, ja niille voi puhua, ja pidetään muina aikoina omassa paikassaan.
Itse pidän kissoista, jotka ovat jumaluudesta seuraava askel: ne tekevät välillä tuhojaan, mutta annat niille aina anteeksi ja toisinaan ne antavat sinun palvoa itseään.
Kaikella kunnioituksella tosiaan, mutta samalla kun kuvasit unilelua ja rottaa, kuvasit myös miestä 😛 Tai no, ainakin minun parisuhdettani.
”Jokaista Rottatouillea kohtaan on ainakin kymmenen Ratigania.”
– Wanha Disney-viidakon sananlasku –